Yhä harvempi haki luokanopettajaksi: "Julkisuudella voi olla merkitystä"

Luokanopettajakoulutukseen on tänä vuonna hakeutunut poikkeuksellisen vähän opiskelijoita. Asiantuntijoiden mukaan ilmiötä on seurattava vielä pidemmällä aikavälillä, mutta opettajan ammatista välittynyt kielteinen julkisuuskuva voi selittää laimentunutta intoa hakeutua alalle.

Koulutukseen haki valtakunnallisesti 5 895 henkilöä. Määrä on vähentynyt yli neljänneksellä kolmen vuoden takaisesta, jolloin hakijoita opetusalalle oli säännöllisesti noin 8 000.

Edellisen kerran hakijoiden määrä on ollut samalla tasolla vuosikymmen sitten.

– Tänä vuonna hakijamäärä tippui reilusti. Määrä laski kaikissa yksiköissä, emmekä osaa sanoa syytä, kommentoi Tuuli Asunmaa, joka koordinoi valtakunnallista kasvatusalan valintayhteistyöverkostoa (VAKAVA).

Opettajia koulutetaan Helsingissä, Joensussa, Jyväskylässä, Oulussa, Raumalla, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Savonlinnassa.

Suhteellisesti suurin lasku koettiin Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan-yksikössä, mikä selittynee kampuksen siirtämisellä Joensuuhun. Todelliset madonluvut tiskiin löi Helsingin yliopisto, jossa hakijoita oli 1449. Se on vähemmän kuin koko vuosikymmenen aikana ja alle puolet huippuvuosien lukemista.

Yliopistomaailmassa ilmiötä kommentoidaan varauksella muuttuneiden hakumenettelyiden vuoksi. Vuonna 2015 otettiin käyttöön vaihtoehtoja vähentänyt valtakunnallinen hakujärjestelmä, ja viime vuonna mukaan kuvioihin tulivat mukaan ensikertalaisuuskiintiöt. Muilla aloilla, joille on kasvatusalan tavoin ollut perinteisesti korkea sisäänpääsykynnys, vastaavaa suuntausta ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa. Esimerkiksi oikeustieteen suosio on säilynyt ennallaan.

– En tunne haun teknisiä yksityiskohtia. Voidaan kuitenkin kysyä, säikähdetäänkö julkisuudesta luettuja juttuja, pohtii kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

Esimerkiksi viime syksynä julkista keskustelua ruokki sosiaalisessa mediassa levinnyt, oppitunnilla kuvattu video.

– Yhteiskunta jakautuu siten, että joillakin alueilla ongelmat ovat todellisia. Opettajat kerta kaikkiaan uupuvat, eikä se ole heidän heikkouttaan, vaan työ on yksinkertaisesti niin rankkaa, Uusikylä sanoo.

Opettajakoulutuksen hakijamääriä on seurattava jatkossa tarkkaan, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) opetusneuvos Armi Mikkola.

– Myös ammatillisen puolen opettajankoulutukseen hakeutuneissa on havaittavissa samanlaista laskua. On kiinnostava seurata, onko kyseessä tilapäinen ilmiö vai pysyvämpi trendi, Mikkola sanoo.

– Olennaista on tarkastella laajemmin, millaisia ammatteja nuoret yleensä arvostavat, Mikkola sanoo.

Opetusneuvoksen mukaan ainakaan toistaiseksi tutkimuksissa ei ole ollut havaittavissa asennemuutoksia, jotka selittäisivät hakijamäärien laskua: opettajan ammatti on säilyttänyt asemansa viiden suosituimman joukossa.

Mikkolan mukaan laskua voisi selittää myös se, että aikaisempina vuosina turvallisena vaihtoehtona pidetyn alan suosio kasvoi, kun talousnäkymät näyttivät synkemmiltä ja työllisyystilanne oli heikompi.

Myös julkisuudesta välittyneillä mielikuvilla on ammattivalinnassa merkitystä, Mikkola sanoo.

– Esimerkiksi julkkiskokit lisäsivät kokkikoulutukseen suosiota merkittävästi.

Pielavedellä vuodesta 2004 luokanopettajana työskennellyt Mervi Berg katsoo, että työ on viime vuosina muuttunut vaativammaksi.

– Koululle ladataan yhä enemmän odotuksia, ja opettajien odotetaan olevan koko ajan tavoitettavissa.

Samoilla linjoilla on OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Lisäksi koulutusleikkaukset viestivät, ettei ammattia arvosteta.