3, 5, 12, 14, 15, 18 ja 19: Näillä numeroillako Minna Canthin kotitalo pelastetaan?

1. NCC

Talosta pitää yleensä huolta sen omistaja. Vielä vuonna 2005 NCC kertoi suunnittelevansa puutalon raamien sisään asuntoja, mikäli talolle kokonaisena ei löydy ostajaa.

Suunnitelma ei ole edennyt. Vaadittiin uhkasakko, että NCC maalasi talon seinät. Onko tämä hyvää PR:ää rakennusyhtiölle?

Ruotsalaisen NCC-konsernin viestintäjohtaja Ann Lindell-Saeby kääntää viestin maajohtaja Juuso Hietasen vastattavaksi.

– Meillä on ollut tahtotila löytää Kanttilalle arvoistansa käyttöä koko sen ajan, kun Kanttila on ollut omistuksessamme, Hietanen kiertelee.

– Koska talo on suojelukohde, emme ole alkaneet tehdä siihen mitään mittavia korjaustöitä, jotka rajoittaisivat mahdollista tulevaa käyttöä. Korjaukset on parhainta suunnitella vasta sitten, kun tiedämme talon tulevan käyttötarkoituksen. Olemme kuitenkin tehneet talossa ylläpitäviä korjauksia, joten talo on nyt paremmassa kunnossa kuin se oli tullessaan meidän omistukseemme.

Entä onko mahdollista, että NCC lähestyisi Kanttilaa kulttuurikysymyksenä eikä osana liiketoimintaansa – siis sponsoroisi tätä ”Kanttilan arvoista” käyttöä?

– Tukikohteemme vaihtelevat vuosittain, teemme päätökset aina tilanteen mukaan. Kulttuurikohteita ei ole tällä hetkellä Suomessa sponsorointimme kohteena.

2. Kuopion kaupunki

Kuopio on pitänyt linjansa Minna Canthin kotitalon suhteen. Kaupunki ei tarvitse uusia tiloja ja mieluummin luopuisi monista vanhoistakin, on päättäjien viesti.

Kuitenkin uusia tiloja kaupungin kontolle kertyy. Pakkoraossa vuonna 2014 ostettu Puijon torni maksoi 900 000 euroa, ja korjausta tarvitaan sielläkin.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Pekka Kantasen (kok.) mukaan kaupungin tahto Kanttilan suhteen on ennallaan.

– Meillä ei ole suunnitelma B:tä. Emme ole ajatelleet, että jos Veijo Baltzar epäonnistuu, niin kaupunki karauttaa valkoisella ratsulla Kanttilan pihaan pelastamaan sen, Kantanen hymähtää.

– Kuten tiedämme, naapurin tontille ei saa rakentaa. Myöskään ei saa korjata naapurin taloa ilman lupaa. Meillä ei ole mitään muuta juridista mahdollisuutta puuttua Kanttilan asiaan kuin valvoa viranomaisena, että suojelumääräykset toteutuvat.

– Jäämme odottamaan suurella mielenkiinnolla, mitä suunnitelmia rakennusliikkeellä on.

3. Valtio

Valtio on ankaralla säästökuurilla, muttei se ole estänyt kulttuurikohteiden tukemista. Viime vuoden lopulla opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) järjesti tämän vuoden budjettiin 2,5 miljoonan euron lisäsumman ja 265 000 euron vuotuisen tuen P.E. Svinhufvudin kotitalon Kotkaniemen peruskorjaukseen ja museotoiminnan jatkamiseen.

– Arvokas Kotkaniemen museo pelastetaan ja toiminta voi jatkua satavuotiaan Suomen juhlavuonna, totesi Grahn-Laasonen tiedotteessa.

Minna-museota kuopiolaiset eivät odota, mutta moni kokee valtion olevan osavastuullinen talon alennustilasta. Veijo Baltzarin mukaan 500 000 euron avustuksella valtio olisi siivonnut talosta sinne 1970-luvulla aiheuttamansa asbestiongelman.

Ministeri Grahn-Laasonen ei vastannut Savon Sanomien yhteydenottoihin.

4. Ihminen

Veijo Baltzarin mukaan yksityishenkilö ei voi kunnostaa Kanttilaa. Monia kohteita tavallisetkin ihmiset ovat kuitenkin kunnostaneet.

Väärnin Pappila Lapinlahdella ehti olla kylmillään vuosia ennen kuin Minna Kettunen ja hänen miehensä Jarkka Rissanen ostivat sen 2006.

Juhani Ahon syntymäkodin päärakennuksessa on noin 250 neliötä. Kettunen kertoo, että remonttiin pihatöineen meni 750 000 euroa. Lattioiden alta kaivettiin esiin ”kaikenväristä hometta”, mutta seinähirret olivat terveet.

Kanttila on neljä kertaa Väärnin Pappilan kokoinen. Baltzarin arvion mukaan remontti maksaisi tiukimmilla vaatimuksilla toteutettuna kolme miljoonaa. Pystyisikö siis neljä sisukasta perhettä Kanttilassa siihen, mitä Lapinlahdella tehtiin?

– Yksikin perhe riittäisi, jos heillä olisi enemmän rahaa kuin meillä, Kettunen vastaa.

Kirjailija ja muusikko hankkivat rahoitusta pankkilainan ohella osakeanneilla.

–Ilman osakeanteja konkurssi olisi ollut väistämätön. Kun remontti oli valmis, lainan saldo oli 580 000 euroa. Laina on lyhentynyt suunnitelmien mukaisesti, mutta äärirajoilla on menty ja mennään. (Mikkelin) Kenkäveron kokoista pappilaa emme olisi voineet pelastaa.

Kettusen mielestä olisi tärkeää, että Kanttilaan saataisiin omistusasukkaita.

– Vanhojen rakennusten kunnostamisessa täytyy ratkaista kustannusten, rahoituksen ja käyttötarkoituksen hankala yhtälö. En usko, että rahoitus ikinä järjestyisi, jos Kanttila olisi pelkästään kulttuuritilana. Jos minä olisin NCC, suunnittelisin siihen asuntoja, liiketiloja ja jonkin sydämen, joka jäisi yleiseen käyttöön. Siinä toteutuisi Kanttilan henki ja muisto.

5. EU ja säätiöt

Nilsiään rakennettiin 2000-luvun alussa louhosareena, joka maksoi 1,2 miljoonaa euroa. Kolme neljäsosaa rahoista tuli Pohjois-Savon liitolta.

Remontoitu Kanttila tuskin jäisi louhosareenan lailla vaille käyttöä. Löytyisikö rahoitusta esimerkiksi ELY-keskuksen tai maakuntaliiton kautta?

– Suojelukohteet ovat erittäin vaikeita. Meiltä puuttuu sellainen rahoitusinstrumentti, jonka voisi kohdistaa suoraan suojeltavaan rakennukseen, toteaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta.

Sen sijaan ELY-keskus voi tukea talossa tapahtuvaa toimintaa. Rahoitusosuus on yleensä 30 prosenttia, joskus enemmän.

– Ensiksi talolle pitäisi löytää järkevä käyttötarkoitus, esimerkiksi matkailu. Toimijana voi olla yksityinen henkilö, yhdistys tai yhtiö, kunhan olemassa on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan, Virranta summaa.

Muun muassa Saastamoisen säätiö ja Koneen säätiö ovat tehneet mittavia lahjoituksia kulttuurille. Mutta jälleen vaadittaisiin toimija ja toimintaa. Nykyinen Kanttila ei lahjoittajia kiinnosta.

6. Kansanliike

Toisin kuin väitetään, suomalaiset osaavat lahjoittaa rahaa. Lastensairaalan säätiö sai 36 miljoonaa, ja 28 miljoonan Guggenheim-lisenssimaksustakin on Helsingin Sanomien (20.1.) mukaan koossa kaksi kolmasosaa. Pienellä Lapinlahdella ostettiin Väärnin Pappilan osakkeita kuusinumeroisella summalla.

Jos kansalaisliikkeelle löytyy intohimoinen vetäjä, keulakuvista ei ole pulaa. Veijo Baltzarkin sai Kanttila-adressiinsa itsensä Tarja Halosen aidon nimikirjoituksen.

Lahjoittaminen ei ole ainoa vaikuttamismahdollisuus. Sähköposti ei maksa edes postimerkin vertaa. Maailmanlaajuisesti löytyy esimerkkejä siitä, kuinka suuryritykset ja diktaattoritkin kääntävät kelkkansa 10 000 kohteliaan viestin jälkeen.

7. Lottovoitto

Minna Canth syntyi 19.3. 1844 ja kuoli 12.5. 1897. Hän julkaisi 15 teosta, joista 14 hän kirjoitti Kanttilassa asuessaan. Savon Sanomien kulttuuritoimitus lottoaa tällä viikolla numeroilla 3, 5, 12, 14, 15, 18 ja 19.