Kulttuuri

Baltzarin ostosuunnitelmat jakavat mielipiteet

Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin aikomus ostaa Kanttila nostattaa sekä iloa että huolta. Suojelukohteen saaminen kulttuurikäyttöön olisi haastatelluista tärkeää, mutta se, onko Baltzar paras mahdollinen ostaja, mietityttää esimeriksi Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen puheenjohtajaa Atte von Wrightia.

– Haluaisimme että Kanttilalle löytyisi ostaja, joka pystyy pitämään sen kulttuurikäytössä. Mutta juuri sen takia haluaisimme olla hyvin tarkkoja siitä, että tuleva omistaja on tosissaan ja hänellä on todella resursseja, von Wright toteaa.

– On epämiellyttävää mennä tällaisiin seikkoihin, mutta on tullut esiin, että Baltzarilla on vakuutuspetossyytteitä. Ne ovat ikäviä, jos ne ovat henkilön kohdalta vääriä, ja vielä ikävämpiä, jos nämä epäilykset ovat oikeita.

Baltzar sai vuoden ehdollista vankeutta vuonna 2005, kun Turun hovioikeus katsoi hänen syyllistyneen törkeän petoksen yritykseen.

Baltzarin kotitalo paloi Karjaalla vuonna 2003, ja hovioikeus totesi hänen ilmoittaneen tulipalossa tuhoutuneen enemmän omaisuutta kuin rakennuksessa oli palohetkellä ollut. Baltzar kiisti syytteet.

Syytteet tuhotyöstä ja yllytyksestä tuhotyöhön hovioikeus hylkäsi.

Toinen von Wrightia mietityttävä asia on internetissä oleva Kanttilan tukiadressi, jossa on ollut vääriä vaikutusvaltaisten henkilöiden nimiä.

– Sanotaan nyt näin, että emme ole ihan vakuuttuneita hänen keinoistaan. Tarkoitusperät saattavat olla hyviä, niitä en kommentoi.

Henkilökohtaisesti von Wright ei ole ollut yhteydessä Baltzariin.

– Toivoisimme, että hän esittää julkisesti uskottavan suunnitelman ja myöskin kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman hankkeelle.

Kannatusyhdistys on kuitenkin von Wrightin mukaan valmis keskusteluun yhteistyöstä, mikäli Baltzar ostaa Kanttilan.

– Jokainen Baltzarin hanke Kanttilaan kuulostaa yksittäisenä ihan hyvältä. Siinä suhteessa ei ole moitteen sijaa.

Kuopiolainen kirjailija Jouni Tossavainen on von Wrightin kanssa täysin eri linjoilla. Hän on myös allekirjoittanut Kanttilan tukiadressin.

– Kanttila on ollut vuosia NCC:n työmaakoppina. Jos vaikka vaan saadaan uusi kirjailija tai oikeastaan paluumuuttaja Pohjois-Savoon, joka asuu siinä talossa, Kanttila on jo siirtynyt enemmän kulttuurikäyttöön. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on otettu, Tossavainen sanoo.

Hän jatkaa, että Kanttilan puolestapuhujia on kyllä riittänyt, ja kuopiolaisena on saanut hävetä tilaa, mihin Canthin talo on joutunut. Etenkin ulkopaikkakuntalaisten on ollut vaikea ymmärtää, miksi Kanttila on siinä tilassa kuin on.

– Kaiken tämän puhumisen jälkeen se, että joku ihminen istuu omilla housuillaan tuleen, on jo sinällään kunnioitettavaa. Baltzar on tehnyt paljon enemmän kuin mitä me puheillamme ja höpötyksillämme olemme saaneet aikaiseksi.

Petossyytteistä puhumista Tossavainen pitää ”kalvamisena”.

– Jos ihminen on tuomittu ja tuomionsa kärsinyt, niin minusta se voidaan unohtaa ja mennä eteenpäin.

Väärnin pappilassa Lapinlahdella yrittäjänä toimiva Minna Kettunen suhtautuu von Wrightin tavoin varauksella Baltzarin suunnitelmiin.

Ensin hän tosin oli ilahtunut siitä, että Kanttilalla oli potentiaalinen ostaja. Epäilyksiä herätti kuitenkin adressi, jonka Baltzar perusti adressit.com-sivuille.

– Ajattelin, että mihin tätä tarvitaan. Mikä sen merkitys on? Ei minulle tullut mieleenkään kun ostin mieheni kanssa Väärnin pappilan, että ryhtyisimme keräämään kansalaisadressia. Laitoimme itse nimet lainapapereihin ja perustimme yhtiön, joka rupesi hankkimaan rahoitusta, Kettunen sanoo.

Hänen mielestään adressi on myös tehty puutteellisesti. Henkilöllisyys pitäisi aina varmentaa pankkitunnuksilla tai sähköpostilla, Kettunen toteaa.

– Kun alkoi kuulua, että adressissa on tekaistuja julkisuuden henkilöiden nimiä, huokaisin jo syvään. Tuntuu ikävältä Kanttilan puolesta, että näin merkittävän kohteen pelastushanke lähtee tällä tavalla heikoissa kantimissa julkisuuteen.

Hän kaipaisi Baltzarilta tarkempaa rahoitus- ja korjaussuunnitelmaa.

– Niin kuin kaikki muutkin toivon Kanttilalle parasta, mutta vähän huolissani seuraan näitä vaiheita, Kettunen sanoo.

NCC:n puolelta Kanttilan kauppaa hoitanut hankekehityspäällikkö Marko Onttinen sai tietää Baltzariin kohdistuneista petossyytteistä keskiviikkona 18. helmikuuta.

– Kuulin tällaisesta, mutta en ole tutustunut asiaan sen tarkemmin. En pysty minulla olevilla tiedoilla kommentoimaan asiaa, Onttinen kertoo.

Toistaiseksi NCC:n sisällä ei ole puhuttu kaupan perumisesta.

– Näemme joka tapauksessa, että jos tällainen hanke toteutuu, se on hyvä. Siinä mielessä haluamme olla edistämässä sitä.

Koska Baltzar ei ole kertonut tarjouksensa suuruutta julkisuuteen, myöskään NCC:n puolelta tarjousta ei kommentoida tarkasti. Tarjous on kuitenkin vähemmän kuin 400 000 euroa, joka mainittiin hintapyynnön suuruusluokaksi esimerkiksi Savon Sanomien jutussa 5.11.2014.

– Emme tee kauppaa bisnesmielessä vaan ennemmin näemme, että jos yleisesti hyväksi nähty hanke toteutuu, kannamme kortemme kekoon, että kauppahinnasta päästään sopimukseen, Onttinen toteaa.

Hän ei voi kertoa myöskään käsirahan tarkkaa euromäärää.

– Käsiraha ei ole iso. Se on enemmän symbolinen.

Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas ei lähde kommentoimaan Baltzarin hanketta.

– Aina toivoisi, että kyseessä on vakavarainen toimija. Kaupungilla ei ole mahdollisuutta lähteä merkittävästi tukemaan mitään toimijaa. Oli toimija kuka tahansa, lähtökohtana on, että hänen pitäisi pystyä toimintansa omillaan pyörittämään, Vähäkangas sanoo.

Veijo Baltzar kertoo osanneensa odottaa, että vuoden 2005 oikeuskäsittely nousee esiin Kanttilan kauppojen yhteydessä.

– Koirat haukkuvat, mutta juna kulkee, hän tuumaa.

Baltzar kiistää syyllistyneensä petokseen. Hänen mukaansa tuomio tuli teknisestä seikasta oikeusmenettelyssä, joka oli se, että hän madalsi vakuutusyhtiöltä pyytämäänsä korvaushintaa palaneen talon irtaimistosta oikeudenkäynnin aikana.

– Olin pyytänyt enemmän, tyydyin vähempään ja se oli petos. Siitä tuli ehdollista muistaakseni, Baltzar sanoo.

Adressi on puolestaan perustettu siksi, että Baltzar halusi tietää, halutaanko hänen ostavan Kanttilaa. Virheellisistä allekirjoituksista hänellä ei ole tietoa.

– En käy itse koskaan tietokoneilla tai internetissä. En ymmärrä niistä mitään, Baltzar sanoo.

– Mutta jos järjestelmä pettää, on todella loukkaavaa käydä yksityisen ihmisen kimppuun, niin kuin tässä tilanteessa.

Rahoituksesta Baltzar kertoo sen verran, että hän itse vastaa pääosasta ainakin aluksi.

– Olen lähtenyt tähän ja ottanut riskin. Minun täytyy olla se suurin rahoittaja. Laitan siihen useampia satoja tuhansia euroja. Sitten katsotaan muu.

Korjaussuunnitelmista Baltzar sanoo tietävänsä enemmän sen jälkeen, kun hän on saanut viettää Kanttilassa aikaa.

– Teen itse alustavat suunnitelmat, ja sitten siihen otetaan mukaan kuopiolainen arkkitehti, joka on seurannut taloa kymmenen vuotta. En ole niin amatööri, että lähtisin etukäteen kertomaan enempää, koska en vielä tiedä yhtään mitään.

Haastattelun jälkeen Baltzarin assistentilta tulee vielä sähköpostilla Baltzarin lausunto: ”Kaikki, jotka kadehtivat menestystäni, ne, joilla on jotain hampaan kolossa minua kohtaan. Toivoisin, että he purkaisivat ja antaisivat kaiken roskan tulla kerralla. Eikä niin, kuin peräkylän taavi, hiljaa, anonyyminä. Mieluummin niminä, mutta onko siihen kanttia? Julkisuuden henkilöillä ei ole luurankoja kaapissa, ne on kaikki koluttu, mutta entä teillä, teidän kaapeissanne ei ole kukaan tainnut vielä käydäkään?”

Kanttilan myynnin eteneminen

Veijo Baltzar teki NCC:lle ostotarjouksen sunnuntaina 9.2.

NCC ilmoitti Baltzarille maanantaina 16.2., että rakennusliike on valmis edistämään kauppaa Baltzarin kanssa.

Vielä nimet eivät ole esisopimuksessa eikä Baltzar ole maksanut käsirahaa.

NCC:n juristit valmistelevat sopimusta. Sopimusluonnos valmistunee lähiviikkoina.

Kun esisopimus on allekirjoitettu ja käsiraha maksettu, NCC ei aio enää perääntyä kaupasta.

Baltzarin toivomuksesta lopullinen kauppa tehdään kesäkuun taitteessa. Baltzar voi vetäytyä kaupasta vielä esisopimuksen allekirjoituksen jälkeen, mutta silloin hän menettää käsirahan ja joutuu maksamaan muut sovitut sanktiot.

Tekniset kaupan ehdot sovitaan esisopimuksessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaupan perumisesta aiheutuvia sanktioita.

Rautalampi ei sulje oviaan Baltzarilta