Digikuva ei kulkeudu museoihin

Museot ovat huolissaan siitä, että 2000-luvun arki ei enää siirry valokuvina museoiden arkistoon, vaan kuvat jäävät yksityishenkilöiden koneille. Pelkona on, että kovalevyille ja muille tallennusvälineille varastoidut kuvat muuttuvat ajan myötä käyttökelvottomiksi.

–Kun koneet ja tiedostot vanhenevat, ei ole olemassa takuita siitä, että digitaalisia valokuvia saadaan enää teknisesti käyttöön. Kukaan ei voi taata, että tiedostot säilyvät edes pariakymmentä vuotta, kertoo Kuopion kulttuurihistoriallisen museon amanuenssi Pekka Kankkunen.

Kankkusen mukaan digiaika on muuttanut valokuvan luonnetta kertakäyttökulutuksen suuntaan. Kuvia otetaan enemmän kuin koskaan, mutta niiden ei oleteta olevan arvokasta aineisto esimerkiksi museoille.

Yli-intendentti Elina Anttila Museovirastosta kertoo, että museomaailmassa digikuvien säilymistä on pohdittu jo pitkään. Ongelma on, että kuva-aineistot tulevat museoihin aina useiden vuosien viiveellä.

–Valokuva on hirveän henkilökohtainen asia. Harva ihminen kykenee kuvaushetkellä päättämään, että lahjoittaa kuvan eteenpäin julkiseen ja kollektiiviseen arkistoon. Luovutuspäätös on helpompi tehdä vuosikymmenten päästä, Anttila sanoo.

–Ongelma on, että kotiin arkistoidut kuvat eivät välttämättä ole enää siinä vaiheessa käyttökelpoisia, joten kuvat pitäisi saada nopeammin kulkeutumaan museoiden arkistoihin.

Museoiden digitaaliseen pitkäaikaissäilytykseen liittyy samoja uhkia kuin yksityisihmisten tiedostoihin. Suomessa on luotu kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteinen Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on varmistaa digitaalisen aineiston säilyminen.

Hankkeessa on pyritty esimerkiksi siihen, että kaikki arkistoaineistot voidaan muuttaa tarvittaessa toiseen muotoon, eli niiden toimivuus voidaan taata.