"Jäästä tehtyyn soittimeen ei kannata kiintyä"

Moottorisahat pureutuvat tarkasti kiiltävään pintaan, kun norjalainen Terje Isungset ja ranskalainen Eric Mutel muokkaavat isoista jääkimpaleista pienempiä paloja. Taiteesta on kyse, mutta ei perinteisestä jäätaiteesta. Isungset ja Mutel valmistavat jäästä soittimia Anti-festivaalilla tänään kuultavaan konserttiin.

– Jään ääni on lumoava, ja toisaalta jäästä tehdyt soittimet näyttävät hyviltä. Jäämusiikissa yhdistyvät hienosti visuaalisuus, ääni sekä soitinten yllätyksellisyys, Isungset tiivistää.

Norjalainen jazzmuusikko on työskennellyt jäisten soitinten parissa vuosituhannen alusta lähtien. Idea jäästä tehdyistä soittimista syntyi, kun Lillehammerin talvifestivaali pyysi Isungsetia pitämään konsertin jäätyneen vesiputouksen alle.

– Olin jo 1980-luvun lopusta lähtien yhdistänyt musiikkiini luonnon elementtejä. Keräsimme tälläkin kertaa kiviä ja puita, mutta halusin testata myös jäätä. Tein siitä lyömäsoittimen, ja ääni kiehtoi minua heti.

Isungset jatkoi kokeiluja jäällä. Vuonna 2006 hän järjesti ensimmäisen Icemusic-festivaalin, ja vuotta myöhemmin hän teki kiertueen jäisten soitinten kanssa. Nyt takana on kaikkiaan kuusi jäämusiikkia sisältävää levyä sekä konserttimatkoja ympäri maailmaa.

Myös jäästä tehtyjen soitinten määrä on kasvanut vuosien aikana.

– Icemusic-festivaaleille tulee luovia ihmisiä, jotka kehittävät erilaisia soittimia. On monia erilaisia kielisoittimia, puhallinsoittimia ja tietysti perkussiosoittimia. Esimerkiksi Kuopiossa kuullaan tänään jäistä bassoa.

Jäästä tehdyissä soittimissa on omat haasteensa. Ensimmäinen on sointi: jään ääni vaihtelee. Isungsetin mukaan jää soi sitä paremmin, mitä kylmempää on.

– Ylä- ja alaäänet soivat syvemmin ja pidempään, kun on hyvin kylmää. Mitä lähemmäs jään lämpötila tulee nollaa astetta, sitä huonommin se soi. Ääni kapenee ja lyhenee, Isungset kuvailee.

Hän huomauttaa, että myös soittimissa käytetyn jään laadussa on eroja. Esimerkiksi Kuopion Kallavedestä haettua jäätä Isungset kehuu loistavaksi. Jää on kiinteää, eli siinä ei ole kuplia tai halkeamia, jotka haittaavat soitinten resonointia.

– Keinotekoinen jää ei soi hyvin. Se johtuu luultavasti kemikaaleista. Tosin en osaa sanoa, miksi joku jää suostuu laulamaan ja toinen ei. Se on mysteeri, jota en edes halua selvittää.

Toinen jäähän liittyvä ongelma on kestävyys. Pari vuotta sitten Isungset ystävineen rakensi Norjan 200-vuotisjuhlaa varten jäisen harpun, jossa vastasi oikeaa konserttiharppua kaikkine kielineen.

– Juhlakonsertti oli tarkoitus esittää suorassa televisiolähetyksessä ja paikalla olivat niin kuningas kuin kuningatarkin. Olimme viimeistelemässä harppua, kun se rämähti kielten aiheuttamasta vetopaineesta kasaan, Isungset sanoo.

– Lisäksi jää sulaa soittaessa. Erityisesti puhallinsoittimen sisus sulaa sitä mukaan, kun sinne puhaltaa lämmintä ilmaa. Toisaalta jos jäisiä perkussiosoittimia innostuu lyömään liian kovaa, ne hajoavat. Niin on käynyt usein. Soittimiin ei siis kannata kiintyä.

Isungset myöntää, että soittajat usein valmistavat jääinstrumentteihinsa varaosia onnettomuuksien varalta.

Soittajatkaan eivät säästy vaaroilta. Isungset myöntää saaneensa paleltumia niin huuliinsa kuin sormiinsakin useammin kuin kerran.

Yhden jääsoittimen valmistaminen kestää tunteja. Kun Isungset on esittänyt Kuopiossa ja Tahkolla konsertit, hän palauttaa käyttämänsä jään luontoon.

– Tai ehkä annan soittimia Tahkolla yleisölle muistoksi. En kuitenkaan pidä niitä. Ajatus on, että tämä on teidän jäätänne ja siinä soi teidän äänenne. Minä en vie jäätä pois, vaan voitte vaikka sulattaa ja juoda sen esityksen jälkeen.

Maapallon keskilämpötila on noussut jo useiden vuosien ajan. Isungset myöntää, että jäiset soittimet ovat hänen tapansa kommentoida asiaa. Yhä harvemmassa maassa on enää sellaista jäätä, josta soittimia voi tehdä.

Jäätä tärkeämpään rooliin Isungset nostaa kuitenkin veden.

– Vesi on se asia, jonka vuoksi tulevaisuudessa syttyy sotia. Joillakin sitä on ja toisilla ei. Vettä on toisaalta kaikkialla, se kiertää taivaasta maahan ja maasta taivaaseen. Ihminenkin on suureksi osaksi vettä. Siksikin minusta on tärkeää saada vesi, vaikka sitten jään muodossa, laulamaan meille kaikille.

Uusimmat

Kulttuuri

Nathan Hill: Nix

Juho Kuorikoski: Commodore 64 - Tasavallan tietokone

Juha Hurmeen Suomi 100 000 vuotta -iltamat tulevat Pöljälle

Ronja Ryövärintytär -klassikko tulee keväällä Kuopion kaupunginteatteriin

Jussi Waltameri: Samalla kadulla kirkko ja tehdas

Toni Edelmann on kuollut

Vesa Toivasen muistokonsertista 6200 euroa kuopiolaisille bändeille

Happy Death Day

Loving Vincent

Anteeksiantamaton

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.