Kulttuuri

Suomalaisen supersankarielokuvan ohjaaja: "Ilman tuotantoyhtiötä tästä olisi tullut surkuhupaisa yritelmä, josta olisi jäänyt iso paskanmaku suuhun"

Katso, miten silmät ja kasvot ovat ihan erilaiset kuin äsken, kuiskaa maskeeraussuunnittelija Kati Puustinen.

Totta. Kolkon tehdashallin betonilattialla punnertava Rami Rusinen ei ole enää se pari minuuttia sitten maskituolissa hymyillyt sympaattinen kaveri, vaan Rotikka-niminen roisto. Rotikka puolestaan on ensimmäisen suomalaisen supersankarielokuvan ykköspahis – ehkä. Ohjaaja ja visionääri Jesse Haajan johtama tiimi kun ei paljasta, mistä Rendel-nimisessä elokuvassa on lopulta kysymys.

Se tiedetään, että elokuvassa eletään lama-Suomessa, jossa korruptio on runnellut yhteiskunnan ja rikollisjärjestö Vala tekee pahojaan. Sekin tiedetään, että Kris Gummeruksen näyttelemä kaltoin kohdeltu mies nousee järjestöä vastaan voimia saaneena supersankarina eli Rendelinä.

Siis kostotarina?

– Erilaisia huhuja, vääriäkin, liikkuu netissä. Emmekä ole oikoneet niitä. Parasta on, kun katsojat eivät suotta tiedä tarinasta liikaa, Haaja sanoo ja poistuu ohjeistamaan Rotikan seuraavaa ottoa:

– Saa kiroilla, jos siltä tuntuu.

Pian kajaanilaisessa hallissa kaikuu perkele.

Independent-tuotannoksi laskettava Rendel ei numeroiden valossa ole suomalaiseksi elokuvaksi pieni teos. Budjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa ja kuvauspäiviä on lähes 50. Normaalissa kotimaisessa elokuvassa kuvauspäivien määrä alkaa kolmosella.

Haaja ei halua puhua tavoitteista liikaa, mutta toivoo katsojamäärien asettuvan kotimaassa 100 000–200 000 haarukkaan.

– Paljon se on kiinni esitysslotista, Haaja sanoo.

– Jos tämä toimii, niin porukalla olemme jo puhuneet, ettei hommaa voi jättää yhteen elokuvaan. Ehkä tästä tehdään isompi kokonaisuus, joka kattaa kaiken lasten ruokalaatikoista vaatteisiin ja sarjakuvaan. Mutta keskitytään ensin tähän elokuvaan.

Rendel valmistuu vielä tänä vuonna, mutta ensi-ilta menee ensi vuoden puolelle. Tarkka päivämäärä riippuu siitä, miten elokuva leviää ulkomaille. Kiinnostusta vaikuttaisi olevan, sillä elokuvan maaliskuussa julkaistua uutta teaseria on katsottu noin neljä miljoonaa kertaa.

– Lähdemme parin viikon sisällä Cannesiin etsimään oikeanlaisia myyntiagentteja ja ulkomaisia levittäjiä, kertoo Black Lion Picturesin toimitusjohtaja Miika J. Norvanto.

– Tällainen blockbusterin ja arthousen välimuoto on herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Elokuvalle koetetaan saada mahdollisimman yhtäaikainen ensi-ilta joka puolella maailmaa, ettei elokuva leviä piraattina verkkoon. Näitä pitää suunnitella tarkasti.

Alussa ei ollut suunnitelmaa. Oli sarjakuvahahmo, jonka varkautelaislähtöinen Haaja raapusti vihkoonsa yläasteen matematiikan tunnilla. Hahmo seikkaili Haajan vihkoissa joidenkin vuosien ajan, kunnes unohtui 13 vuodeksi.

Kun mainostoimistossa työskentelevä Haaja teki mikkeliläisen jalkapalloseuran kanssa lyhytelokuvan vuonna 2014, häneltä tiedusteltiin halukkuutta isompaan elokuvaprojektiin. Samalla mieleen muistui Rendel.

Haaja alkoi touhuta elokuvaa kokoon varkautelaisen Jere Koistisen kanssa.

Nyt paria vuotta myöhemmin Haaja myöntää, että alussa oli mukana enemmän intoa kuin ymmärrystä.

– Jere teki hienoa työtä, mutta minulta puuttui ymmärrystä. Moni oli kannustava, mutta varmasti selän takana tuli paljonkin kritiikkiä. Ja se on ymmärrettävää, sillä enhän tiennyt mitään elokuvan tekemisestä, ainoastaan luulin tietäväni. Ja tein supersankarielokuvaa, asiaa, jota kukaan ei ollut tehnyt.

Asiat etenivät hitaasti, ja jälki jätti toivomisen varaa. Haaja myöntää, että ensimmäinen näytevideo Rendelistä hävettää nyt.

Halua näyttää kuitenkin riitti, ja Haaja markkinoi raakilettaan Cannesissa. Konsepti oli niin uskottava, että kajaanilainen Black Lion Pictures teki sopimuksen Haajan kanssa viime vuonna. Samalla Rendel muuttui ”projektista” vakavasti otettavaksi elokuvaksi.

– Se oli kiinnostava konsepti, mutta käsikirjoitus oli kesken. Jessen vahva visio jätettiin ja kirjoitimme uutta vanhaa kunnioittaen, Norvanto sanoo.

Haaja on suorempi ajatuksissaan:

– Jos emme olisi tehneet sopimusta Black Lionin kanssa, niin tästä olisi tullut vain erittäin surkuhupaisa yritelmä, josta olisi jäänyt iso paskanmaku kaikille suuhun. Pekka Lehtosaari teki lopullisen käsikirjoituksen, ja 130 alkuperäisestä kohtauksesta tähän versioon jäi neljä.

– Ja minä kun ajattelin, että sen kun kuvataan, Haaja puistelee päätään.

On outoa, että ensimmäinen suomalainen supersankarielokuva tehdään vasta nyt. Genrenä supersankarit ovat olleet Hollywoodin parasta bisnestä vuosikymmenen ajan. Pelkästään tänä vuonna julkaistaan kuusi isoa supersankarielokuvaa, joita tähdittävät eturivin näyttelijät.

Supersankarimaniasta kertoo sekin, että valkokankaiden lisäksi muillakin ruuduilla mellastetaan. Muun muassa Flash, Agents of S.H.I.E.L.D ., Arrow, Gotham ja Daredevil ovat vieneet sarjakuvahahmot uskottavasti sarjoiksi.

Näistä viimeiseen Jesse Haaja viittaa puhuessaan Rendelistä.

– Isoissa elokuvissa erikoisefektit maksavat hirveästi, ja siihen meillä ei ole varaa. Rendel on lähempänä Daredevil-sarjan visuaalisuutta: on paljon suljettuja tiloja ja taistelut tehdään stunttien kanssa siten, että jälkeenpäin lisättyjä efektejä tarvitaan mahdollisimman vähän. Suomalainen synkkyys kohtaa amerikkalaisen estetiikan, Haaja sanoo, ja pohtii sitten tarinaansa:

– Asian voisi kääntää niinkin, että tämä on supersankariasuun puettu draama.

Sitä, miksi kukaan muu ei ole tehnyt Suomessa supersankarielokuvaa, Haaja ei tiedä. Suomen Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen arvelee, että syynä on raha ja markkinat.

– Jos vertauskohtana ovat amerikkalaiset supersankarielokuvat, niin ne ovat perinteisesti pirun kalliita. Genre on myös sellainen, että kohteeksi pitäisi ottaa koko maailma, ja suomalaiset rahoittajat eivät välttämättä ole kiinnostuneita tästä yhtälöstä, Koistinen sanoo.

Työryhmä valmistautuu seuraavaan kohtaukseen. Renne Korppila sulkee silmänsä, ja Kati Puustinen suihkauttaa kasvoille ”hikeä”. Se on yhdistelmä vettä ja rypsiöljyä: kiiltää kuin hiki, mutta ei haise eikä haihdu.

Korppilan esittämä Lahtaaja on Rotikan oikea käsi, sosiopaatti pesäpallomailalla aseistautunut taparikollinen, joka ei pienestä hetkahda.

– Eihän tällä naamalla sankarirooleja ropise, Korppila nauraa ja huomauttaa, että kyseessä on hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa.

– En odota, että tästä aukeaa itselleni ura näyttelijänä, mutta toivon, että noille ammattinäyttelijöille tästä tulee kova juttu. Kokemuksena tämä on ollut mahtava, sarjakuvia viisivuotiaasta lukenut Korppila sanoo.

Vaikka Korppila ei ole näyttelijänä tunnettu, on hän työryhmän tunnetuimpia jäseniä. Haajan mukaan elokuvassa on alusta saakka pidetty tuore kasvo -mentaliteetti.

Kun elokuva alkoi saada huomiota myös ulkomailla, mukaan napattiin nousevia kykyjä Suomen rajojen ulkopuolelta. Sellaisia kuin australialainen Bianca Bradey, kanadalainen Sheila Shah ja brittiläinen Johnny Vivash.

– Kaksikielisyys tekee elokuvasta helpommin leviävän. Halusimme mukaan natiiveja englannin puhujia, sillä suomalaisten englanti kuulostaa aina suomalaisten englannilta, Haaja sanoo.

Halukkuus päästä mukaan ensimmäiseen suomalaiseen supersankarielokuvaa on kasvanut myös kotimaassa. Reino Nordin tekee elokuvassa lyhyen roolin, samoin esimerkiksi Stam1nan ja Turmion Kätilöiden jäseniä on nähty kuvauspaikoilla.

Mutta millaista on olla Suomen ensimmäinen supersankari? Pikkupojan unelma, mutta rankka unelma, tiivistää alusta asti mukana ollut näyttelijä Kris Gummerus. Gummeruksesta tuli Rendel, kun hän alkuvaiheilla äkkäsi elokuvasta kertovan Facebook-sivun ja päätti ottaa yhteyttä Jesse Haajaan.

– Parhaimmillaan tein 16-tuntisen päivän taistelukoreografioita. Rendelin puku asettaa liikkeille omat rajoituksensa. Pelkästään huppu oli niin tiukkaa muovia, että päivän lopuksi niska oli herkkänä. Toisaalta ne rajoitteet auttoivat luomaan hahmoa.

Vahvistettu puku suojeli myös Gummerusta taistelukohtauksissa. Lontoossa opiskellut ja näyttämötaistelusta diplominkin suorittanut näyttelijä teki itse suurimman osan stunteistaan.

– Iskujen vastaanottajahan sen tappelun myy, Gummerus sanoo ja toivoo, että elokuva lunastaa siihen asetetut odotukset:

– Tämä on hieno draama, jossa on supersankaritwist. Toivottavasti yleisö löytää elokuvan.

Koska supersankarielokuva on yhtä hyvä kuin roistonsa, annetaan viimeinen sana Rotikkaa esittävälle Rami Rusiselle.

– Työryhmällä on ollut uskomaton spiritti elokuvaa tehdessä. Uskon, että moni tulee yllättymään. Ja pääsihän tässä tekemään vähän historiaa.