Kirjat

Merete Mazzarella: Elämän tarkoitus

Merete Mazzarella: Elämän tarkoitus. Suom. Raija Rintamäki. Tammi 2017. 255 s.

”En usko, että meidän tarvitsee kaiken aikaa pohtia elämän tarkoitusta.” Tämä on hieno kiteytys Merete Mazzarellan teoksen lopussa – varsinkin kun teos keskittyy elämän tarkoituksen pohtimiseen.

Jälleen kerran Mazzarella tarjoaa lukijoilleen syvällisen matkan elämän perimmäisten kysymysten äärelle. Rakkaus kysymyksiin eikä niinkään vastauksiin kulkee vahvana kautta linjan. Traaginen huumori keventää tunnelmaa ja vaikeita asioita pohditaan myös vastakkaisen mielipiteen ristivalossa. Läpivalaisut ovat kirkkaita ja tarkkoja.

Maailmankuvasta lähdetään liikkeelle, toinen luku käsittelee sattumaa, kohtaloa ja valintaa, kolmas pahuutta. Neljännessä luvussa keskitytään anteeksiantoon, sen jälkeen tulevat suru, myötätunto, hyvä elämä ja viimeisenä credo eli uskontunnustus.

Elämän tarkoituksesta Mazzarellan kanssa keskustelevat maailmankirjallisuuden klassikot.

Aleksandr Solzenitsyn puhuu hyvän pahasta erottavasta linjasta, joka ei kulje eri ihmisryhmien välistä, vaan ”halki jokaisen ihmissydämen”.

Lasten tekemät väkivallanteot ovat pahuudesta kertovan luvun järkyttävintä osuutta samoin kuin holokaustiin osallistuneiden kommentit. Hehän vain tottelivat annettuja käskyjä ja pitivät niitä jopa oikeina

”Natsismin julmuudet raaistivat myös natsismin vastustajia.” Mazzarella muistuttaa myös siitä pahuuden muodosta, joka ”johtuu tekemättä jättämisestä.”

Surua käsitellessään kirjailija on henkilökohtaisin. Hän valaisee nykyään niin muodissa olevaa suruturismiakin. Ehkä se on oire siitä, että rituaalimme henkilökohtaisen surun tuntemiseen ovat hukassa. Amerikassa suru ei saa kestää liian kauan tai se hoidetaan pois masennuslääkkeillä.

Facebook-aikaamme verrataan häkin sisältä annettuun pikareaktioon, joka ei lohduta ketään. ”Oikea myötätunto on minun mielestäni astumista ulos häkistä, se voi olla jopa tunteiden tukahduttamista jotta pystyisi toimimaan.” Myötätuntomme on tosin rasittumassa jatkuvan tietotulvan alla ja asenteet kovenevat.

Teoksen lopussa keskitytään hyvään elämään. Arvomme ovat päälaellaan, sillä emme enää puhu niistä, vaan rahasta.

Uskontunnustuksessaan Mazzarella korostaa keskustelun tärkeyttä ja sitä, ettei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Kehotus uskoa ihmetykseen, kykyyn ihmetellä on enemmän kuin tarpeen, sillä ”ihmiset robotisoituvat puuhaillessaan jatkuvasti tekniikan parissa”.

Rauha Kejonen

Uusimmat

Kirjat

Matias Riikonen: Suuri fuuga, Kiertorata

Jenni Linturi: Jälleenrakennus

Satu Taskinen: Lapset

Kyösti Mäkimattila: Yösydänhetkiä

Jyrki Heikkinen: Hietasalo

Ian McEwan. Pähkinänkuori

Antti Halme: Mafiakesä

Ilmar Taska: Pobeda 1946

Nelli Hietala: Kielillä puhumisen taito

Zadie Smith: Swing Time

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.