Kirjat

Tommi Melender: Onnellisuudesta

WSOY 2016. 189 s.

Tommi Melenderin (s. 1968) esseekokoelma Onnellisuudesta jatkaa hänen aiempien esseekirjojensa Kuka nauttii eniten ja Yhden hengen orgiat tiellä. Melender kertoo itsestään lukukokemustensa läpi. Pyrkimys itseymmärrykseen esseen keinoin liittää kirjan Montaignen alullepanemaan jatkumoon.

Melender ei määrittele kirjaa läpäisevää sanaa onnellisuus, vaan ottaa skeptistä vauhtia itsehoito-oppaiden tulvasta ja asettuu positiivisuuden kulttia vastaan melankolian puolustajaksi.

Yhdysvalloissa, hymynaamaopin kotimaassa, puuhataan melankolian palauttamista sairaudeksi. Se on yhtä nerokasta kuin kupata verta, jotta musta sappi poistuisi surumielisen elimistöstä.

Melender aloitti runoilijana ja toivoo proosansa värähtelevän, soivan ja tanssivan. Kirja onkin hauskalla tavalla hillityn levoton. Se on huolellisesti rakennettu ja liikkuu silti aiheissaan varsin vapaasti. Kurinalainen kuplivuus saa vahvistusta monisivuisesta lähdeluettelosta.

Jatkuvasti lukeva voi vetäistä osuvan sitaatin tilanteeseen kuin tilanteeseen. Melenderin kaltaiset ihmiset hengittävät kirjallisuutta, eivätkä voi elää kirjattomuuden hapettomuudessa.

Teoksen aiheita ovat kirjailijakutsumuksen ”idioottimaisuus”, mieskirjailijan karikot sanallistamisvimman ”feminiinisessä” intohimossa ja Melenderin lakkaamaton ja paperille päätyvä keskustelu esikuvien, kuten Gustave Flaubertin ja Albert Camus’n kanssa.

Esseessä Kirjailijaidiootti tulee selväksi, kuinka järjenvastaista on olla kirjailija. Monelle alalla se on pettymysten virtaa, kun paljon työtä vaatinut ponnistus ohitetaan vähällä huomiolla ja myynnillä.

Ääriviivoja miehen muotokuvaan -esseessä Melender osoittaa huikean tarkasti, miksi potee kipeää sielunyhteyttä Karl Ove Knausgårdin alter egoon Taisteluni-romaanisarjassa.

Oppikoulussa Tommi puristi vasaraa rystyset valkoisena, eikä osunut naulaan. Ylivirittynyt kaiken verbalisoiva mieli sumensi yhteyden kädentaitoon. Luovat ihmiset ovat ristiriitaisia, joten Melenderistä tuli jääkiekkoilija.

Onni jalkapallokatsomossa on komea viritys urheilun, onnellisuuden ja ihmisten välisistä yhteyksistä.

Lyyriset valot ja varjot on ihmettelevä rakkaudentunnustus Tua Forsströmin runoille. Miksi ne puhuttelevat niin vavahduttavasti? Ehkä Camus’n näkemys selittää: ”Se, mitä pidämme tärkeänä, mitä haluamme ja minkä puolesta olemme valmiit kapinoimaan, luo elämäämme mielen ja merkityksen.”

Onnellisuudesta tarjoaa tekijän läsnäoloa lukijalle ja lainoja maailmankirjallisuudesta. Se ei jyrää, vaan antaa ajattelunaineksia.

Uusimmat

Kirjat

Matias Riikonen: Suuri fuuga, Kiertorata

Jenni Linturi: Jälleenrakennus

Satu Taskinen: Lapset

Kyösti Mäkimattila: Yösydänhetkiä

Jyrki Heikkinen: Hietasalo

Antti Halme: Mafiakesä

Ian McEwan. Pähkinänkuori

Ilmar Taska: Pobeda 1946

Nelli Hietala: Kielillä puhumisen taito

Zadie Smith: Swing Time

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.