Varkauden Teatteri: Manillaköysi

Ensi-ilta Varkauden Teatterissa 8.4.

Ohjaaja Seppo Honkosen uusi sovitus pyyhkii pölyt reippaasti pois Veijo Meren 60 vuoden takaisesta Manillaköysi-menestysromaanista. Varkauden Teatterissa lauantaina nähty uusi sovitus on raikas, viihdyttävä ja tarinallisesti nykyajassa mainiosti toimivat näytelmä.

Honkosen dramatisointi vie rintamalta manillaköyden löytäneen sotamies Joose Keppilän (Jukka-Pekka Löhönen) lähes absurdin tarinan uudelle tasolle. Uutta näytelmässä on kertojan, Keppilän pojantyttären Ainon (Maija Yrjölä) korostettu rooli.

Ainon herkullinen kommentointi ja täsmäiskuina tarjotut sotafaktat kuuluvat kokonaisuuteen kuin jalkarätit sotilaiden saappaisiin. Tarina on sen verran karski ja rouhea, ettei hansikkaiden istumisesta sovi tässä yhteydessä puhua.

Aino on tiukasti tapahtumissa mukana, vaikka elää eri ajassa kuin tarinan sotajermut. Honkosen sovitus väistää hienosti tunteen, että kertomukseen olisi liimattu päälle jotain ylimääräistä.

Pojantyttären toteamukset usein vaietuista asioista, kuten sotilaiden huumeidenkäytöstä, pelosta ja mielenterveysongelmista, tuovat sodan lähelle uudella tavalla. Aino on se, joka näyttää meille, millaista suomalaisilla miehillä sodassa oikeasti oli.

Ainoa lukuun ottamatta näytelmä on alkuperäisteokselle uskollinen. Keppilä sitoo löytämänsä manillaköyden ympärilleen ja saa vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen sen lopulta kotiin vaimon (Annikka Kaistinen) silputtavaksi.

Huumori on näytelmässä koko ajan läsnä, mutta ei silti tunge häiritsevästi läpi. Hetkeksikään ei unohdu, että kyse on pohjimmaltaan vakavista asioista. Kuinka moni olisi selvinnyt sodasta niinkin hyvin kuin selvisi, ellei olisi välillä osannut nauraa, höröttää oikein kunnolla kuten näytelmässä tehdään?

Varkauden Manillaköydessä on inhimillinen ote. Keppilää lukuun ottamatta seitsemän muuta näyttelijää sukkuloi lukuisissa rooleissa Hitleristä sikaan ja tekevät sen hyvin. Roolitus on kaikin puolin onnistunut.

Varkauden Teatterissa ensimmäistä kertaa vierailut Honkonen kertoi etukäteen olleensa innoissaan ja kauhuissaan, kun sai tehtäväkseen tuoda Manillaköyden näyttämölle. Huoli oli turha. Miehen osaamista täydentää lavastus, minkä hän myös Varkauteen teki.

Romaanin Veli-Matti Saikkosen vuoden 1976 elokuvan legendaarista loppukohtausta Varkauden versiossa ei ole. Ratkaisu jättää se pois on ehkä joillekin pettymys ja siksi rohkea valinta.

Manillaköysi on nyt tuunattu hienosti 100-vuotiaaseen Suomeen.

Vuokko Viljakka

Uusimmat

Teatteri

Kulttuuriseura Himmeli: Siltalan Esko

Kuopion kaupunginteatteri: Siipirikkoja ja matriarkkoja eli kuule meitä Kaija Koo

Suomen Kansallisteatteri: Mestari ja Margarita

Tampereen Työväen Teatteri: Presidentti ja tyttö

Tampereen Teatteri: Cats

Varkauden Teatteri: Nunnia ja konnia

KOM-teatteri : MyBaby

Kansallisteatteri: Kangastus 38

Poleenin teatteri: Ihmisen osa

Kuopion kaupunginteatteri: Viulunsoittaja katolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.