Veri vetää (keila)radalle
Mari Penttinen
Viime talvena olin Joonaksen mukana Vuokatti Xperience kisoissa, ja omaan tapaani huomioin taas keilauksen kummallista (mutta niin omalla tavallaan herttaista) kulttuuria. Silmääni osui vitriinikaapissa esillä olevat Babys First Ball -lahjat. Vaaleanpunaiset ja - siniset pienet pallot kiilsivät kaapissa, odottaen pienten tyttösten ja poikien nimiä kaiverrettavaksi. Minusta ne olivat huvittavia, mutta Joonaksen mielestä ne olisivat olleet oivia ristiäislahjoja siskoni kaksosille. (Siskoni perhe ei muuten keilaa…)
Silloin huomasin, miten perhekeskeinen laji keilaus on. Pienet muksut tuodaan koko keilakansalle näytille jo varhain ja on hyvin yleistä, että keilaajan vaimokin keilaa, tai on keilannut ennen. Pienet pojat ottavat isästään mallia, ja pian he itsekin ovat jo kokeneita keilaajia.
Viimeksi Lahden kisoissa, kun minua hädin tuskin vyötäröön yltänyt venäläinen pikkupoika heitti kisoissa kuin mies konsanaan, huokasin ääneen, että mahtaa se olla jännä seurata noin pieniä kisoissa keilaamassa, noin niin kuin vanhemman näkökulmasta. Viereistä naista hymyilytti. Niin, meidänkin Osku on keilannut 2 vuotiaasta lähtien. Ymmärsin, että vieressäni istui siis Palermaan Oskun, maajoukkuekeilaajan äiti. Joonaskin on aloittanut keilauksen jo 5-6 vuotiaana.
Itse mietin, että miten ihmeessä niin pieni voi oppia keilaamaan, mutta sitten muistin vanhan sanonnan: mitä isot edeltä, sitä pienet perässä . Ja niinhän se on. Jos äiti on ahkera leipoja, haluaa lapsikin todennäköisesti oppia tekemään pullia. Tai jos isä istuu paljon tietokoneella, on muksulle piakkoin hankittava oma näppäimistö mitä näpötellä.
Sama siis keilauksessa. Ja esimerkkejähän löytyy. Mainitsemani Palermaan Osku, on Timo Palermaan poika. Timo on aikanaan hänkin ollut kova keilamies, ja nykyään hän kiertääkin kisoja webTV:nsä kera. Myös Timon toinen poika, Toni, on kova keilaaja. Paikallisia esimerkkejä on tietysti Jehkiset. Oravikoskelaiset veljekset, Kari ja Ari Jehkinen ovat molemmatkin keilaajia. Kari kuului useamman vuoden maajoukkeeseen, ja samaa tietä on seurannut Karin poika ja minun avopuolisoni, Joonas. Siilinjärveläiset tuntevat Ikäheimon Esan ja hänen poikansa Ollin. Eivätkä keilaajien pojat ole ainoita pallon sieppaamia , Jehkisen Arin tyttö, Oona, keilasi ikäluokkansa junioritasolla itsensä Suomen mestariksi. Kovia keilaaja isä-poika-yhdistelmiä on paljon: Pakosen Paavo ja Olli, Tiaisen Olli ja hänen pojat Samuli ja Juuso, maajoukkuekeilaaja Kimmo Lehtonen ja hänen poikansa Tatu, jne.
Mielessäni herääkin kysymys: Kenen poikia ja tyttöjä näemme tulevaisuuden keilakisojen finaaleissa? Se on ainakin varmaa: keilaus kulkee verissä.





