Katsot Savon Sanomien arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 01.11.2011 07:36
A A A

Veroräppi

Elähän mittää, näin yhtä tuttuva

Oekarista torilla,se kerto verojuttuva.

Kaapungintalon kuppeessa Kaappis Tuulan Kale

olj selevittänä, jotta sen savunuapur Pale,

Työnkuluman tansseissa,

pikkusen maisteissa,

selevityksen suanu olj takatukka- Kallelta,

paljonko verorahoja suahaan siltä Wualruussin Nallelta.

Viljelijän nähny olj kesäisessä Hangossa,

suomenlippu tangossa, merenranta talossa,

yks täkäläinen kesäturisti,

hanuristi, veistelj, olj nillä siellä selssit,

kun ministerin oma verojuristi,

uattelepa tätä hyvä velj,

huvilan terassilla kilistelj.

Kalle olj ennen kalahallin leivissä,

kun remontti alako se meinas heittee veivinsä.

Ol männynnä työmualla henkilökunnan huussiin,

niin olj tullunna viesti kännykkään,

että poeka teki konkurssin.

Sillä olj ollu rästissä kiinteistövero,

osakaslaena, ja vakkuutusmaksuvero.

Samalla olj tullu täytäntöön avioero.

Kalle se olj sutki, tuki harmoota tallootta,

muitten tuloista se nosti hirveetä halloota.

Eukollasa seiso tallissa punanen BeäMWee

Virman pikkujooluissa aenaan toetotti vierailleen:

On ommoo syytä jos loppuu ansiotulo, sossun rahoitus ja kirkon avustus!

Työttömyys on välttämätön köyhyyskulotus!

Muistakee immeiset on lottovoetto syntyä Suomeen!

Olj tulossa ennakko palautus, verohelpotus, se olj kyllä tappaas,

Asuntoetu ja ertyinen alijiämähyvitys

Ei riittänä sille mikkään.

Olj aatoetu, alijiämän lapsikorotus, ja jopa verovappaas!

Jäi maksamatta työmiesten Hetu.

Katteelisten puhheita tullen männen! Niin tokas Kalle.

Tehkee ite samanlaenen veroilimotus!

Siitä on jo aikoo, se olj ennen.

Elämä sittemmin kirkasti takatukka Kallen.

Tulj siinä puituva muitakkii kummia,

kierrettiin pupit ja nähtiin kulumilla niitä Lieksan tummia.

Ei se oo heleppoo Kaappis Tuulan Kalella,

se on sairaseläkkeellä ja tässä matkanvarrella, kun käveltiin Puijon laella,

kävi ilimi, turha kierrellä, ei oo Kalen pojasta ennee mittään jälellä.

Kaappisten perhe ellää ruokajonokerroista,

rikkaitten eu-merroista, se on semmosta.

Vielä tämän huasto Anturassa Pale,

vae olko se Piiraisen Sale?

Jotta tuo poeka olj olevinnaan köyhyysdosentti.

Huutelj kavuilla jotta:

Kauvan eläköön seurakunnan tuloveroprosentti!

Suaristokaapunnin sillalla alasti kaelotti:

Ny loppuu vuorovaekutus,

tämä valtio on pankkien kusetus!

Köyhän kuolema on verohelpotus!

Ohikulukijoelle hupatti.

Euroopan malliin,

ampukee se viimenen nalli,

reikkalaesten oliivipalliin!

Viikko sitten hirtti ihtesä, isäsä liiterissä, olj se poeka kiipelissä.

Voe, että kouras, syänalasta, kun kuulin, mahasta mouras.

No eihän tämä mittään, onhan nuita juttuja.

Tännään voijaan tuas katella lehestä uusia verotuttuja.

Luovutustappio vai luovutusvoetto,

vaekee on joskus elämisen soetto.

Alakaako rappio vae voettaako tarmo?

Unta ei tuas sua, ennen ku on uamunkoetto.

Sanoinkkii miehelle, että laetahan sumpit.

Meillä on senttään jälellä tämä rakkaaven armo.

Ota sinä kohvit, minä kerreen tumpit.

Sari Siltavuori

Musiikin ja teatterin sekatyöläinen. Kuopiolainen kirjoittaja tykkää ruisleivästä ja linssikeitosta. Hän haaveilee pitkistä kävely- ja hiihtolenkeistä Puijon metsissä.

Päivän suosituimmat sisällöt

Seuraa meitä myös Facebookissa
Savon Sanomat Facebookissa Savon Sanomat Twitterissä

Blogit