Yhteiskunta on kiinnostunut perheasioista, sillä esimerkiksi koulusuunnittelu ottaa huomioon perheet. Käytäntö on osoittanut, että kodin kannustava ilmapiiri tukee lapsia ja nuoria koulutyössä. Perheissä tapahtuvan kotihoidon pituutta on pohdittu joskus työurien pidentämisen kannalta. Perhemyönteinen politiikka on kuitenkin kriittinen tällaista ajattelua kohtaan. Työurien pidentämiseen on mietittävä muunlaisia keinoja. Perheiden tukeminen on yhteiskunnan arvovalinta, jolla on myönteiset seurausvaikutukset. Perheiden hyvinvointi on yhteydessä palvelujen järjestelyihin. Miten toisaalta monilapsisten perheiden lapset ja nuoret voivat käyttää maksullisia harrastusmahdollisuuksia hyväkseen?

Käytäntö ja tutkimus ovat osoittaneet, että perheiden sisäiset suhteet ovat tärkeä kasvualusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Tärkeä kysymys on, miten perheiden sisäiset suhteet pääsevät kehittymään. Miten työelämän haasteet heijastuvat perheisiin? Perheiden sosiaalinen ympäristö vaikuttaa perheiden tilanteisiin. Yhteiskunnan on tuettava eri tavoin vaikeuksissa olevia huoltajia, kun turvataan lasten ja nuorten kasvu. Kun näin menetellään, estetään ongelmien haittavaikutuksia. Perheitä koskevissa asioissa on mietittävä tarkoin, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko tehtäviä arvioitaessa.

Ihmisten on koettava yhteiskunta sellaiseksi, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttämiset ovat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuvat kuitenkin joskus elämään sellaisissa oloissa, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta. Yhteiskunnan palvelujärjestelmän on tässä tapauksessa toimittava siten, että uhkaavat tekijät eivät pääsisi vaikuttamaan haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Julkisuudessa esitetyt toimintatavat näyttävät olevan hyödyllisiä lasten ja nuorten kasvuprosessin kannalta ja estävät jopa syrjäytymistä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Veikko Vilmi osuu tärkeäään asijaan ja täysin naulankantaan tämänkin keskustelun avauksessa, jota sopii kommentoida ken haluaa ja on kiinnostunut aiheesta. itseäni tämä aihe on kiinostanut jo vuosikaudet, se miten jopa ennaltaehkäisevästi ja miksei jälkeenkin päin lapsiperheiden mahdollisuudesta löytää ja harrastaa kullekkin sopivia harrastuksia, taikka tukea lapsiperheitä eteenpäin monenlaisissa elämän tilanteissa, jopa sivuraiteilta pois.

Ensimmäisenä pidän tärkeänä jotta Kuopion kaupunki avaa omilla nettisivuillaan lapsiperheille keskustelusivut, joissa tarvittaessa apuun tulee asiantuntija antamaan omaa apuaan, tämä on välttämätöntä tätäpäivää elettäessä, perheitä tukien.

Veikki Vilmi nostaa aiheesta monta tärkeää asijaa keskusteluun, johon sopii vastata ken haluaa ja osaa, Veikolla on vuosien kosketus aiheeseen kasvatustieteilijänä.

Itse pantillisten tölkkien öisenä kerääjänä, kuopion puistoista, kaduilta ja rannoilta en voi olla kauhistelematta sitä miten murrosikäinen jälkikasvu voikin esiintyä päihtyneinä Kuopion yössä, ilman jotta se ketään muita kiinnostaa kuin Kuopion Poliisia! Herää kysymys minkälaiset kasvatustavat ja vastuut sekä perheolosuhteet näillä päihtyneillä lapsilla kodissaan on? Ongelma ei ole pelkästään köyhien perheiden ongelma, taustalta löytyy monensortin perhetaustaa ja kirjoa.

Kuopiossa lapsiperheiden asiat eivät ole niin hyvässä kunnossa kuin kulissit viestivät, eikä ongelmia ratkaista kaupungin johdon pelkällä hymyile kanppanjalla, ei, ei, ehei....... ttietysti on niitäkin perheitä joilla menee lastensa kanssa OK. Mutta niitä pitää tukea eniten joilla on lastensa kanssa ongelmia, tässä kohtaa kentällä on viellä paljon tehtävissä, jota ei voi kuitata pelkällä sanalla: Perheneuvolat!

Veikko Vilmin asiantuntemus on kuin tilaus tähän keskusteluun, jolle on aina tilausta. Veikko Vilmi onkin ainoa selkeä perheiden hyvivoinnista ja ongelmista keskustelua herättelemään pyrkinyt jopa syksyn kunnallisvaaliehdokas (kesk) kukaan muu ei tätä avausta ole koskaan aijempinkaan tehnyt Kuopiossa.

Aihe kiinnostaa ainakin minua siksi, kirjoitukseni on väsyttävän pitkä lukea, varsinkin jos se ei kiinnosta "ketään" Ette kait ole vaijenneet kuoliaaksi Veikon nostamaa lapsiperheiden keskusteluaihetta?

Eino Pelkonen. Itsekkin kriisiytyneen nuoruuden kokennut yhteiskunnan rasite, kivenä pienen eliitin kengässä ahneuden tavoittessaan.

Kävin jättämässä kaupunginhallitukselle toimenpidepyynnön, nettisivun avaamiseksi perhekeskustelulle, tukemaan perheitä jossa tarvittaessa asiantuntija antaa tukensa ja apuaan ongelmista keskusteleville perheille. Samalla pyydän kaupunginhallitukselta vastausta ja asiantuntijan lausuntoa, miksi alaikäiset ovat viikonloppuisin päihtyneinä Kuopion keskustassa ja puistoissa?

Nähtäväksi jää mitä tulee toimenpidepyynnölleni käymään? Käykö näin jotta kaupunginjohtaja esittää ettei toimenpide pyyntöni johtasi enempiin toimenpiteisiin kh:lle annettavaa ilmoitusta enempää.

Elikkä kh ei ottaisi mitään kantaa ja vastuuta aiheestani jota siltä nyt perään toimepiteenä.

Ehkä äänestäjä onkin kolmannenluokan heittiö, jolle ei kannata korviaan lotkauttaa tässäkään tapauksessa. Herra ja piällysmies on kaupunginjohtaja.


Eino Pelkonen. Pantillisten tölkkien öinen kerreejä. Kuntalainen. Kuopio.

Hyväksyisitkö sinä lapsesi hengailevan perjantaiyössä ympäri päissään kaupungilla ja kaupungin puistoissa?

Eino Pelkonen. Pantillisten oluttölkkien öinen kerreejä. Kuopio.

Eino Pelkonen, Päiväranta, kuopio. wrote:Kävin jättämässä kaupunginhallitukselle toimenpidepyynnön, nettisivun avaamiseksi perhekeskustelulle, tukemaan perheitä jossa tarvittaessa asiantuntija antaa tukensa ja apuaan ongelmista keskusteleville perheille. Samalla pyydän kaupunginhallitukselta vastausta ja asiantuntijan lausuntoa, miksi alaikäiset ovat viikonloppuisin päihtyneinä Kuopion keskustassa ja puistoissa?

Nähtäväksi jää mitä tulee toimenpidepyynnölleni käymään? Käykö näin jotta kaupunginjohtaja esittää ettei toimenpide pyyntöni johtasi enempiin toimenpiteisiin kh:lle annettavaa ilmoitusta enempää.

Elikkä kh ei ottaisi mitään kantaa ja vastuuta aiheestani jota siltä nyt perään toimepiteenä.

Ehkä äänestäjä onkin kolmannenluokan heittiö, jolle ei kannata korviaan lotkauttaa tässäkään tapauksessa. Herra ja piällysmies on kaupunginjohtaja.


Eino Pelkonen. Pantillisten tölkkien öinen kerreejä. Kuntalainen. Kuopio.

Kaupunginhallitus tuskin on oikea taho vastaamaan kysymykseen"miksi alaikäiset on viikonloppuisin päihtyneinä Kuopion keskustassa ja puistoissa?"...
Vastuu lapsista on yksiselitteisesti heidän vanhemmillaan. Mutta taitaa olla niin, että monelta on se vanhemmuus hukassa..
Dosentti Vilmi on oikeassa siinä, että perheiden tukitoimia ei saa laiminlyödä, vaan kehittää. Suurimmalla osalla perheistä asiat on ihan hyvin, mutta vaaravyöhykkeessä ovat juuri Vilmin mainitsemien ongelmaperheiden lapset.
Miten heitä sitten autetaan ja miten ongelmiin puututaan, onkin sitten vaikeampi juttu. Usein puuttuminen tapahtuu vasta sitten, kun asiat on menneet ns. liian pahalle tolalle...

Perheet tukemisen arvoisia, kirjoittaa dosentti Veikko Vilmi.

Perheet taitavat kuitenkin olla tiukan viranomaiskontrollin ja holhouksen sekä suurennuslasin alla, tukemisen sijaan, jossa toinen antaa ja toinen ottaa pois lopputuloksena. Jo asumisesta rahastetaan perheitä enemmän kuin on perheillä siihen varaa. otan yhden esimerkin: jos jollakin perheen jäsenellä on takamuksessaan yksi vaikea peräpukama, jonka pitää poistaa Yliopistollisessa sairaalassa, siihen voi mennä vuosia ja kuitenkin vuotava yksi peräpukama on haitta perheen jäsenelle! Onko tämä perheen tukemista, haitassa joka vaivaa päivittäin, kun sen poistamista pitää jonottaa vuosien ajan yliopistolliseen sairaalaan.

Jos perhe on veloissaan menetetyn työnsä seurauksena, kukaan ei käytännössä tue eikä auta perhettä tässäkään kohtaa vaan velkoja perii kylmästi joka kuukausi pelkkiä velan korkoja, mutta ei itse velkapääomaa.

Eino Pelkonen. Immeinen.

Mielipiteeni mukaan Veikko Vilmi tuo avauksessaan esille kokonaisuuksia.
Yksittäiset tapaukset tulee hoitaa eritavalla, kun keskustelupalstalla keskustelemalla.

Einon kertomat tapaukset on nopeampaa apua tarvitsevia.

Yksikin hoitamaton tapaua on liikaa ja tavallaan koko perhettä kitudetaan turhaan.
Jossakin mättää jo pahasti, jos näille ihmisille ja perheille ei apua löydy.

Väittäisin, ettei Kuopiossa perheitten huolia käsitellä riittävän nopeasti.
Byrotratia pyörittää tätä yhteiskuntaa monessa asiassa liikaa,
Kuopiossa se on todettu jo monta kertaa.
Sitten päättäjät aina vaan selittelee, mites se nyt näin pääsi käymään ? ?

Hallitusojelman kirjattu tavoitte, nuorten syrjäytymisen estämisestä, on vimmeaikoina herättänyt kansalaisten taholla vikasta keskustelua. Viimmeksi vauhtia mielipiteiden vaihdolle antoi presidentin asettama, saman kysymykseen ratkaisuja etsivän työryhmän jättämä raportti.

Samoin jonkin verran herätti keskustelua lapsiin kohdistuva perheväkivalta ja lasten huostaanotto kysymykset sekä siihen liittyvä viranomaistoiminta. Myös esille nostettu, lasten ja nuorten kotiintuloajoista tehty ehdotus herätti joitakin ilmaisemaan mielipiteensä. Jääkiekkoväkivallan esikuvallisuus nuorten käyttäytymisessä sivuaa myös hyvin läheisesti tätä aihetta. Sen kysymyksen eettisestä puolesta käytiin vilkasta keskustelua.

Nämä kysymykset liittyvät hyvin läheisesti vanhempien työ- ja perhe-elämässä kokemiin paineisiin, sekä perheisiin kohdistuvaan yhteiskunnan viranomaistoimintaan sekä yhteiskunnan tuottamiin perheiden tukipalveluihin. Toivottavsti keskustelu näistä perhepolitiikkaan läheisesti liittyivstä kysymyksistä yhteikunnassa jatkuu.

Kunnilla on erityisen tärkeä rooli siinä työssä jossa lasten turvallisuus taataan ja nuorten syrjäytymisen estäminen on otollisinta. Kuten Veikko Vilmi kirjoittaa. "Perheiden tukeminen on yhteiskunnan arvovalinta, jolla on myönteiset seurausvaikutukset."

Veikko Vilmi tiivistää perhepoliittiset tavoitteet:
"Ihmisten on koettava yhteiskunta sellaiseksi, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttämiset ovat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuvat kuitenkin joskus elämään sellaisissa oloissa, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta. Yhteiskunnan palvelujärjestelmän on tässä tapauksessa toimittava siten, että uhkaavat tekijät eivät pääsisi vaikuttamaan haitallisesti lapsiin ja nuoriin."

Olen aivan samaa mieltä hänen asiantuntevalla tavalla esittämän, yksilöön kohdistuvaa perhepoliittisia tavoitteita esittävän mielipiteensä kanssa.

Poliittisia julistuksia ja julkilausumia ei toteudu käytännön elämässä! Tämän tietää jokainen perhe ja ihminen omasta elämästään nähden.

Poliittiisilla julistuksilla ja julkilausumilla kohotetaan poliittista uskottavuutta ja imagoa kulloisenkin vallassa olevan hyväksi!

Käytännön ruohonjuuritason elämä on aivan toista luokkaa. Kahtia jako ja kuilu rikkaiden ihmisten ja köyhien ihmisten välillä vain syvenee ja pahenee.eikä kirjasivistynyt akateemisesti valjastettu yläluokka edes tiedä miten köyhiä ihmisiä autetaan saatikka tuetaan, heillä on käsitys jotta kun köyhillle jakaa eu:n ruoka-apu paketteja niin siitä se köyhien nälkä tulee tyydytetyksi ymmärtämättä moniko köyhä valmistaa niistä oikeaa ruokaa ja osataako ruokaa niistä avustuspaketeista edes valmistaakkaan.......... Eikä tämäkään tapa poista köyhyyttä maailmasta mitenkään.......

Eino Pelkonen. Virallisen valopiirin ulkopuolelta.

Itse asun rivitalon pimeällä puolella jossa ei ole ulkovalaistusta lainkaan, talojen takana kulkevalla tiellä, tätä voidaan kutsua slummiasutusalueeksi.

Eino Pelkonen. Ääni sorettujen slummista.

Kuopiota riivaa järjestelmällinen kaiken kattava alibudjetointi pyrkimyksenä kaiken kattamisessa!

Perheiden tukemiseen ei riitä kuopiossa rahat vappua pidemälle, koska valtuusto on budjettirahoistaan antanut tarkoitukseen alibudjetoidun rahamäärän, lukuisten muiden hankkeiden alibudjetoinnin tapaan, sekä myös ala-torin hankeen jo alusta saakkka alibudjetoinnin takia jatkuvan lisäkustannusten tarpeen rahoittamiseksi. Valtuusto kuvittele jotta yhdet sen budjettirahat voidaan jakaa mahdollisimman moneen tarpeeseen alibudjetoidusti jossa rahat loppuvat aina vappuun mennessä ja lisää on löydyttävä rahaa vaikka lakkauttamalla ja myymällä kouluja osaksi budjettirahoitusvajetta esimerkiksi ala-torin hanketta ja sen 10 miljoonaneuron tapiolle mennyttä pysäköintipaikka myyntiä. Näin myös lapsilta, vanhuksilta ja sairailta leikataan alibudjetoinnilla rahaa moneen eri alibudjetoituun hankeeseen, velkarahan lisäksi ja silti mikään ei riitä.

Näin valtuusto pelaa kuoleman rulettia alibudjetoinnillaan sairailla ihmisillä, koulujen lakkautuksilla ja leikkauksilla! vain korkeapalkkaisilta johtajilta ei oteta mitään pois!

Sosiaali. ja terveyshallinnon erialat kärsivät tuntuvasta alibudjetoinnista aina vapusta eteenpäin joka vuosi koska rahat on syöty loppuun ja lisää pitää kinuta valtuustolta budjetin ylitysten kattamiseksi loputtomasti vuodesta toiseen.

Eino Pelkonen. Pantillisten tölkkien öinen kerreejä Kuopio. Summa, sum maarum......

Kotkalainen nuorimies sieppasi 8-vuotiaan tytön koulumatkalla Kotkan Tavastilan kylässä. Hän kuljetti tytön mökkiinsä Kotkan Pernooseen.

Tapauksessa on nyt epäilty, että tämä teko olisi ollut mallikäyttäytymistä telkkarin Mentalist rikos-sarjassa olleen samankaltaisesta fiktiivisestä tapahtumasta. Toimiko teon stimulanttina televisiosarja, niin sitä nyt näköjään pohditaan.

Johtavalääkäri Markku Eronen ei usko yleisesti tv-sarjojen vaikutuksiin. Hänen mielestään sellainen on hyvin poikkeuksellista. Hän myöntää kuitenkin, että "joskus sairaan ihmisen todellisuudentaju voi alkaa pettää ja television tapahtumat vaikuttavat todelta. Maailma muuttuu kapeammaksi, ja televisio tai netti on tärkeintä maailmassa. Ihminen erakoituu, kun oikeat kontaktit ympäröivään maailmaan puuttuvat."

Uutisoiduista Kotkalaisen tekijän taustoista ja hänen käyttäytymisestään nuorten joukossa voi vetää johtopäätöksiä, että ehkä juuri hänellä oli näitä erakoitumispiirteitä ja hänen kontaktit samanikäisiin nuoriin olivat vähäisiä ja ongelmallisia. Voiko tätä pitää yleisemminkin nykyaikaisen kiireisen perhe-elämän lieveilmiönä. Vanhemmat eivät työkiireiltään ja työn vallatessa kokonaisvaltasesti perhe-elämän, jaksa kiinnittää tarpeeksi aikaa lastenkanssa olemiseen. Lapset korvaavat näitä puutteita entistä enemmän televisiolla, nettipelaamisella ja puhelimilla. Yleensä sähköisillä kontakteilla.

Veikko Vilmi pohtii täytä kysymystä: "Tärkeä kysymys on, miten perheiden sisäiset suhteet pääsevät kehittymään. Miten työelämän haasteet heijastuvat perheisiin?"

Lasten kasvatuksen kannalta tämä on mielestäni erittäin tärkeä kysymys.

Eikö yhteiskunnassa pitäisi ottaa nämä singnaalit, kuten tämän nuoren tekemä lapsen sieppaus, nuorten kännikaahailut ja toistuvat poliisiin pysähtymiskäskyn noudattamatta jättämiset, vakavan perhe- ja kasvatuspoliittisen pohdinnan kohteeksi?
Minun mielestäni pitäisi. Se pitäisi ottaa pohdinnan kohteeksi jo näissä kunnallisvaaleissa. Missä on nykyisin esimerkiksi kuntien ennaltaehkäisevä perhetyö? Kuinka lastensuojelukysymykset nykyisin virkatasolla hoidetaan?

Ammattini oli sellainen, että näin kaiken hyvin läheltä, en kerro ihmisistä, enkä myöskään tee vertailija heidän kodeistaan.
Mielestäni nämä nykyiset lasten ja nuorison käyttäytymiset pohjustaa pitkälle, aikaan kun pienten-lasten äidit aloittivat säännöllisen työelämän.
Yhteiskunta muuttui kilpailu-yhteiskunnaksi, kun naapurilla meni hyvin, niin miksipä ei meilläkin.
Lapset jäi monesti yksin kotiin ja seuraukset oli joskus järkyttävää nähtävää.
Muutos alkoi näkyä myös Lasten ja nuorison käytäytymisenä.
Rumat sanat alkoivat lennellä niin kotona kuin koulussakin ja sitä myötä myös katu-kieli muuttui kaiken haistatteluksi.

Yhteiskunnalla ei ollut paljon annettavaa kotiin yksin jääville Lapsille. Mielestäni välillä oli parempiakin aikoja, nyt ollaan taas menossa huonompaan suuntaan.
Kukaan ei näytä ottavan vastuuta Lapsista ja heidän eduistaan, esim. Päiväkodeissa ja Kouluissa Sisäilmaogelmista sairastuneet ja jatkuvasti sairastavat Lapset. Kysynkin kuka vastaa Kuopion kaupungin omistamissa rakennuksissa Sisäilmaongelmista sairastuneista Lapsista?

Tämä on vain yksi kyseen alaistettava-asia, mitä Lapset ja nuoret vielä kouluissa tekevät ?
Onko kotona tai jo pienten-Lasten leikeissä väkivalta se ensiksi opittu asia ?

Tässä on myös nähtävissä mitä seuraava sukupolvi saa aikaiseksi !
Miten on mahdollista, että 8 vuoden ikäinen poika antaa turpiin neljälle opettajalle ?
Kyllä maaliman kirjat ja Yhteiskunta on mennyt jo pahasti
hunningolle !

Venäläisessä mediassa on viime aikoina herättänyt suurta huomiota tapaus, jossa Vantaalla otettiin huostaan venäläisnaisen neljä lasta. Huostaanottoon on liittynyt paljon väärinkäsityksiä ja vääriätietojen levitystä joita Peruspalveluministeri Maria Guzenin-Richardson on selvittänyt Venäjän median edustajille.

Vantaan Meripihan perhekodissa pohdittiin 8-vuotiaan tytön sijoittamista, mutta kun isä vastusti huostaanottoa tyttö annettiin isän ja äitipuolen luokse pieneen yksiöön. Kun tyttö palautetaan isälleen, tytön mustelmien havaitiin lisääntyneen ja tyttö kuolee hämärissäolosuhteissa henkirikoksen uhrina.

Nuo esimerkitapaukset jotka otin, ovat varmasti ääriesimerkkejä. Mutta vaikka huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen turvallisuus, kasvu ja kehitys. Ja vaikka se on toimenpide, jossa puututaan voimakkaasti lapsen oikeuksiin sekä toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaan perheen itsemääräämisoikeuteen, niin sitä pitäisi vaikeudestaan huolimatta osata kunnissa oikein käyttää.

Veikko Vilmi kirjoittaa: "Perheitä koskevissa asioissa on mietittävä tarkoin, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko tehtäviä arvioitaessa. Ihmisten on koettava yhteiskunta sellaiseksi, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Lapset ja nuoret joutuvat kuitenkin joskus elämään sellaisissa oloissa, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta."

Veikko Vilmi pohtii asiantuntevasti näitä kysymyksiä.

Pittäähän vanhempien teinille moppoon pensarahhoo antoo jotta teini piäsöö mopollaan kaahoomaan kaapunin ja lähiönsä katuja, toivossa jotta kunhan ei vain Polliisi osuisi paikalle ja ajan kaahoominen loppus siihen, tätä ennen kaapunti laittoo rätkäyttöö kaaharin ajaman kavun keskelle ajohidasteita jopa parriin paikkoon, paikallisten asukkaiden lukuisten pyyntöjen perustella, kun kerran teinä ei suaha kotoa käsin hallintaan ja kaahailu häirihtöö asukaihen elämöö jopa kovaäänisesti moottoria huuvattamalla aina aamun tunneille suakka!

Minulla on Skootteri jota yritti suaha asiattomilla perättömillä puhheilla ja syyttömiä haukkumalla tiukaan valvontaansa omasta asuinyhteisöstämme innokas "pihapolliisi" kun sammaan aikaan paikallisen koulun pihalla on usein jumalaton kauvas kuuluva moporalli aina yöän myöhään suakka. siihen ei "pihapoliisimme" puuttunut mitenkään. Itse asiassa en ollut viellä edes aloittanut mopoajelun kesän avaustakaan, kun jo "innokas pihapolliisimme" oli asuntomme nurkilla vahtimassa viellä talviseisonnassa olevaa moppooni! Itse ajeli aatollaan jossa oli nollarenkaat kulutusuriltaan pitkin katuja ja jopa kaahaili aatollaan talvella koko ajokaistaa poikittain perä heitellen kuin kulkukoira.

Lieneekö ollut kuvitelen isä minulle, mutta kiisti sen kun sitä häneltä kyselin.

Usein parasta on kahtoo kokovartalopeilistä onko suvussa muita hulluja!

Eino Pelkonen. Kunnollinen immeinen. Potkulaata pyörän ajomestari.