Suomalaisissa kouluissa vietetään parhaillaan sanomalehtiviikkoa. Viikon aikana kouluissa tutustutaan sanomalehtiin ja niiden toimittamiseen. Lehtiä selaillaan, leikellään ja liimataan. Luokissa kirjoitetaan uutisia ja mielipidekirjoituksia, tehdään ihan oikeita lehtiä. Sanomalehdistä myös askarrellaan. Lehdillä on siis käyttöarvoa, vaikka niiden sisältämät uutiset olisivatkin jo vanhoja.
Sanomalehti on monipuolinen tiedonlähde. Uutisotsikoista selviää mitä maailmalla ja lähiseuduilla on tapahtunut, urheilusivuilta voi seurata lempilajinsa tuloksia ja kulttuurisivuilta löytyy tietoja muun muassa tulevista tapahtumista. Jokainen meistä voi tuottaa sanomalehtiin myös omaa sisältöä lähettämällä tuoreita kuvia tapahtumapaikalta tai kirjoittamalla esimerkiksi mielipidekirjoituksia. Monet sanomalehdet toimittavat paperijulkaisun lisäksi myös verkkolehteä. Verkkolehtien etuna on se, että niissä voidaan julkaista ja päivittää uutisia tuoreeltaan.
Savon Sanomien verkkolehdestä on voinut seurata esimerkiksi Kallansiltojen viimevuotisen kolarin selvittelyä ja tapaninpäivän myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen korjaamista. Uutisia voidaan täydentää sitä mukaa kun lisätietoja saadaan.
Miten luotettavia erilaiset kirjoitukset lehdissä ovat? Uutisten ainakin pitäisi kertoa puolueettomasti tapahtuneesta. Uutisissa voi kuitenkin olla mukana pätkiä silminnäkijöiden haastatteluista.
Aina uutisetkaan eivät siis kerro koko totuutta. Kolumneissa puolestaan asioita ja ilmiöitä voidaan pohtia eri näkökulmista, mutta niissä näkyy myös kirjoittajan mielipiteet. Kolumneista keskustellaan lehtien mielipidepalstoilla parhaimmillaan vielä pitkään alkuperäisen tekstin ilmestymisen jälkeen.
Sanomalehteä ei kannata lukea pohtimatta samalla uutisten, kolumnien ja erityisesti mielipidekirjoitusten taustoja. Miksi kirjoittaja on valinnut tällaisen otsikon?
Käsitteleekö kirjoittaja asiaansa useammasta eri näkökulmasta vai jääkö jotain kertomatta? Pitääkö teksti paikkaansa? Onko verkossa julkaistua tekstiä muutettu sen ilmestymisen jälkeen?
Lukutaitoa on sanojen ja lauseiden ymmärtämisen lisäksi kyky arvioida luetun tekstin luotettavuutta. Tällainen lukutaito kehittyy vain harjoittelemalla, mutta on taitona takuulla kyllä kaiken sen vaivan väärti.
Kyky ymmärtää lukemaansa tuo ulottuville lähes rajattoman määrän tietoa kaikesta mahdollisesta, kaunokirjallisuutta laidasta laitaan ja uutisia elämän eri osa-alueilta. Lukutaitoon liittyy olennaisesti myös ilo ja innostus lukemiseen, motivaatio tutustua uusiin asioihin. Motivaatio voi löytyä myös lukemisesta itsestään, sillä maailma on täynnä mielenkiintoisia kirjoituksia.
Otsikko tähän kirjoitukseen on muuten poimittu kuopiolaisen Kettulan koulun ovesta. Teksti on muistuttanut alun perin alueen savuttomuudesta, mutta hieman ilkivaltaa kokeneenakin se sopii koulun oveen hyvin. Lukeminen ei mene koskaan hukkaan.
