Energia ja talous ovat kuin siamilaiset kaksoset

A A
20.10.2008 0:01
Kuva: Johanna Taskinen

Aki Järvinen

Ekonomien ja poliitikkojen suusta kuulemme koko ajan kasvu, Kasvu, KASVU! Se ei vain onnistu loputtomiin, esimerkiksi nykyisellä väestönkasvulla 750 vuoden päästä ihmisiä on yksi jokaisella neliömetrillä.

Raaka-ainevarannoista sanotaan, että ne "riittävät X vuodeksi nykyisellä kulutuksella". Talouden kasvu on kuitenkin yhtä kulutuksen kasvu, joten yhtälöissä taitaa olla vikaa. Ihmisen peruslaiskuus on myös iso ongelma - isot, helpot ja poliittisesti turvalliset esiintymät käytetään aina ensin. Mitä sitten kun ne loppuvat?

Vallitsevaa talousmyllerrystä voi pitää myös energian kallistumisen seurauksena. Miksi siis öljyntuottajamaiden etujärjestö OPEC ilmoitti tuotannon leikkauksista? Siksikö, että laman takia kysyntä laskee, joten yritetään hinnat pitää ylhäällä? Vai onko monen OPEC:in jäsenen tuotanto on laskussa ,ja "leikkaukset" ovat siis vain verhona kutistuvalle tuotannolle.

Mitä ilmeisimmin öljyntuotanto onkin saavuttamassa maksimaalisen kapasiteetin, kuten Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilakin myönsi Ylen TV-lähetyksessä äskettäin. Öljy ei lopu, mutta tuotanto laskee.

Valitettavasti öljy ei ole ainoa, jonka hinta, kulutus ja tuotanto ovat murroksessa. Kiinasta, joka on yksi suurimpia hiilen tuottajia, tuli viime vuonna hiilen netto-ostaja. Etelä-Afrikka on sekin merkittävä hiilen tuottaja, mutta myös siellä raaka-ainetuotanto kompastelee.

Ainoastaan USA ja Australia ovat kyenneet kasvattamaan hiilen tuotantoaan viime vuosina, mutta kuinka kauan?

Kaasun ja uraanin tuotannot rimpuilevat nekin kautta maailman. Kun kokonaisenergiasta uusiutuvat ovat prosentin pari, niin niiden osuuden kasvatus vaatii muutakin kuin energiansäästölamppuja

Talousongelmat ja energian tuotanto
Jenkkien asuntoluottokriisi on ensimmäinen pankkien komerosta paljastunut luuranko. Englannissa asuntojen hinnat kolminkertaistuivat, kun ne USA:ssa "vain" kaksinkertaistuivat. Euroopassa asuntojen hinnoilla on vain yksi suunta, sillä esimerkiksi Espanjassa rakennettiin 2,5 miljoonaa asuntoa vuosina 2005-07 ,ja puolet niistä on myymättä.

Tämä on vasta esimakua tulevasta. USA:n asuntolainoihin perustuvat subprime-johdannaiset (maalaisjärjellä vedonlyönnit) ovat vain murto-osa muista derivatiiveista.

Juuri kaatunut maailman suurin vakuutusyhtiö AIG vakuutti 62 biljoonan (1012) Yhdysvaltain dollarin arvoiset luotto-johdannaiset (CDS, credit default swaps). Kaikkiaan liikkeellä on jopa tuhannen biljoonan dollarin verran aakkos-derivatiiveja, jotka ovat pystyssä vaivoin.

Viime viikolla pelkästään USA:n pörssissä haihtui biljoonia dollareita yksittäisinä päivinä. Yksi 700 miljardin dollarin apupaketti ei tunnu missään - varsinkin, kun viime viikolla julkistettiin apupaketin venyvän ainakin 2,3 biljoonaksi dollariksi.

Euroopassa apupaketit ovat vielä uskomattomampia: Saksan ja Ranskan paketit vastaavat neljännestä niiden bruttokansantuotteesta, pienemmistä maista puhumattakaan.

Talven pörssiennuste: taivaan täydeltä tippuvia pankkeja, kylmää kyytiä ja miljoonia työttömiä.

Mitä tämä tarkoittaa energian kannalta? Rahahanojen tyrehtyminen viivästyttää uusien energialähteiden käyttöönottoa.

Miksi panostaa niihin, kun "fossiiliset - neljä viidesosaa maailman energiasta - ovat halpoja" laman takia?

Tosin viisi vuotta sitten moni olisi ollut eri mieltä halpuudesta.

Todellinen energiaongelma tulee nopeasti vastaan, jos lamasta päästään irti. Energian kysyntä kasvaa samassa suhteessa talouden kanssa ja saavuttaa fossiilisten maksimaalisen tuotannon nopeasti ja alempana kuin aikaisemmin.

Seurauksena on nopea energian kallistuminen ja taantuma/lama, joka tiputtaa fossiilisten hinnan taas alas. Syklit jatkuvat, jos ei löydetä vaihtoehtoista ja halpaa energiaa fossiilisten tilalle.

Mitä tapahtuu jatkossa?
Kokonaissysteemi on herkkä pienillekin katkoksille, kuten nähtiin Espanjassa kesäkuussa ja USA:ssa viime talvena. Energia- ja talousongelmat vaatisivatkin nyt pitkäjänteisiä ja kipeitäkin ratkaisuja, mutta demokratia suosii "leipää ja sirkushuveja" tarjoavia ehdokkaita.

Odotettavissa onkin lähinnä lyhyen tähtäimen ratkaisuja, yhtenä vaihtoehtona polttoaineveron laskeminen. Yksilön halut ja tarpeet on mietittävä itse, sillä kulutusyhteiskunta ei ehkä annakaan "oikeita" signaaleja.

Mistä luopuisit varmistaaksesi itsellesi tulevaisuudessa pehmeän laskun?

Nykyaikainen maatalous käyttää valtavasti öljyperäistä energiaa. Monissa arvioissa yksi joule ruokaa sisältää kymmentä joulea tuotantopuolella, johon kuuluvat istutus, kastelu, lannoitus, hyönteistorjunta, keräys, kuljetus, prosessointi, pakkaus ja valmistus.

Kasvipuutarha, leipominen ja metsän herkut pitäisikin ottaa pysyväisharrastuksiksi.

Globalisaatio ottaa armotta kuonoonsa ja ilmastonmuutos unohdetaan talousongelmien laajentuessa. Euron ongelmia lisää myös Euroopan luonnonvarojen kuivuminen.

Lyhyellä, noin viiden vuoden tähtäimellä finanssiongelmat piilottavat resurssipulan, mutta se on vähän kuin hai merenpinnan alla.

Ja eteenpäin olisi uitava.

Kirjoittaja on kuopiolainen bioteknologiaan erikoistunut filosofian tohtori.

Maanantaivieras

Kommentoi artikkelia