| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Eurolla on edelleen kova näytön paikka
Savon Sanomien ja viiden muun maakuntalehden kyselystä ilmenee, että Suomessa 8,5 vuotta käteisvaluuttana ollut euro ei ole vieläkään onnistunut ottamaan kaikin osin paikkaansa Suomen markan seuraajana. Joka viides suomalainen palauttaisi markan euron tilalle.
Itä-Suomi eli Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala on entisen Oulun läänin ohella euroon selvästi epäluuloisimmin suhtautuva alue. Itä-Suomessa lähes kolmannes pitää markkoja ja pennejä parempana vaihtoehtona kuin euroja ja senttejä. Alueellisesti yllättävää on, että Lapissa euroon suhtaudutaan osapuilleen yhtä suopeasti kuin etelässä ja lännessä.
Mielipidekysely antaa viitteitä siitä, kuinka herkkää suhtautuminen EU:hun ja euroon on sisäpoliittisesti. Päähallituspuolue keskustaa äänestävistä vaihtaisi euron markkaan joka neljäs. EU-kriittisillä kannanotoilla profiloituneilla perussuomalaisilla suhtautuminen on jyrkempää, mutta keskustassa huomionarvioista on empivien suuri määrä.
Sanomattakin selvää on, että EU-asioissa puolueensa kannatuskäyrän suuntaa muuttamaan pyrkivä puheenjohtaja Mari Kiviniemi (kesk.) joutuu olemaan kieli keskellä suuta nousukiidossa olevan suorapuheisen kollegansa Timo Soinin (ps.) haasteessa.
Suomalaisten yhä jatkuvalle euroskeptisyydelle pitää hakea taustaa vuoden 1994 lokakuulta, jolloin EU-jäsenyydestä järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys. Kansa oli vahvasti puolesta ja vastaan. 57 prosenttia äänesti jäsenyyden puolesta. Seuraavan vuoden alusta Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen.
Vaikka Euroopan unioni näyttäytyy usein talouspoliittisina päätöksinä, sen perusolemus on turvallisuuspoliittinen. Samalla tavalla euron käyttöönottoon Suomessa liittyi runsaasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuin talouspolitiikkaa. Suomi halusi Euroopan ytimeen.
Ilmiö on selkeämmin havaittavissa Virossa, joka liittyy euroon ensi vuoden alussa. Maassa eurokelpoisuuden täyttymiseen on suhtauduttu jopa liikutuksella, vaikka sen myötä maan taloudellinen kunto joutuu tositestiin.
Euroopan yhteisvaluutan epäilijät ovat arvioineet, että toimiakseen kunnolla euroalue on liian monimuotoinen. Kun Suomessa on harjoitettu spartalaista talouskuria, Kreikan tapaus osoittaa, että seurantajärjestelmät ovat pahasti keskeneräisiä.
Samoin jäsenvaltioiden taloudet elävät eri suhdannevaiheissa. Esimerkiksi Suomi pääsi nauttimaan vuosikymmenen alussa omaan talouteensa nähden liian löysästä politiikasta, kun muualla ei mennyt niin hyvin.
Toisaalta sitoutuminen euroon on aiheuttanut närää, kun Ruotsi hyödyntää kruununsa kurssia. Se näkyy vaikkapa ruotsalaisen metsäteollisuuden hyvänä kilpailukykynä tai Ruotsissa lypsetyn maidon ilmestymisenä suomalaiskauppoihin.
Euroopan unionilla riittää vielä työsarkaa uskottavuuden parantamisessa. Sen kertoo lehtien mielipidekyselykin. Jäsenmaille asetettavat selkeät ja valvottavat säännökset ja pankkien stressitestien tapaiset järjestelmät ovat välttämättömiä.
|
|
Pääkirjoitukset
- Kivettyneet asenteet estävät keskustelun 00:01
- Yksi kortti ja eläkeläisillekin 00:01
- Valtio muuttui jarrumieheksi 00:01
- Kaikki ei sovellu Suomeen 09.02. 00:03
- Pakkoliitoksetkin ovat nyt mahdollisia 09.02. 00:01
- Väyrysellä riittää vauhtia 08.02. 00:01
- Ratkaisut tehtävä ajallaan 08.02. 00:02
- Turha nyt on hötkyillä 07.02. 00:01
- Sisällissota on aito uhka 07.02. 00:02
- Niinistön valtuutus on poikkeuksellisen vahva 07.02. 00:03


