Fimeasta uuden alku

4.2.2010 0:01 Jussi Huttunen

Käytäntölähtöisessä innovoinnissa kyse on yritysten oman toiminnan tai asiakkaan ongelmien ja tarpeiden ratkaisuista. Siinä käytetään usein tieteellistä tietoa, mutta se tapahtuu käytännönläheisen ongelmanasettelun ehdoilla ja usein eri tieteenalojen tietoja yhdistellen.

Henkilöstön roolia korostava käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta tapahtuu työssä, jossa käytännön osaaminen ja tieto yhdistetään ongelmien ratkaisemiseksi. Tiedon välittäjäorganisaatioilla on keskeinen rooli alueellisessa innovaatiotoiminnassa.

Pohjois-Savossa innovaatiojärjestelmän välittäjäorganisaatioita ovat lukuisat yrityskehitysorganisaatiot, teknologiansiirto-organisaatiot yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa.

"Innovaatiopolitiikassa korostuu suurten kaupunkiseutujen rooli innovaatioiden kasvualustana ja vahvoina innovaatioekosysteemeinä. Näiden kaupunkiseutujen toimijat ja valtio ovat keskenään sopineet työnjaosta, menettelytavoista ja voimavarojen suuntaamisesta sekä näiden kansallisesti tärkeiden innovaatioympäristöjen kehittämisestä ja vahvistamisesta."

Lainaus on työ- ja elinkeinoministeriön aluestrategia 2020 työryhmän (22.01. 2010) luonnoksesta. Sen aluekehitysvisiossa 2020 todetaan, että Suomella on oma erikoistunut roolinsa globaalissa kilpailussa:

"Suomi on vahva, uusiutumiskykyinen ja dynaaminen verkostoyhteiskunta, jossa oppivat alueet toimivat aktiivisesti ja joustavasti erilaisissa osaamis-, ja arvoverkostoissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Suomen eri alueet ovat sopeutuneet joustavasti elinkeinorakenteiden muutoksiin."

Kaupunkikeskusten välille nähdään lisäksi syntyneen laajempien alueiden kehitystä tukevia kehityskäytäviä.

Kun tarkastelee opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön Tietoja maakunnista -tilastointia innovaatiotoiminnan panosten jakautumista ja käyttäjistä maakunnittain vuonna 2007, voi tehdä monta kriittistä kysymystä panosten suuntaamisesta sekä tarvittavasta yhteistyöstä jatkossa.

Yritysvetoisemmaksi

Pohjois-Savossa yritysten osuus tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista oli 39 prosenttia vuonna 2007. Vastaava yritysten osuus oli Pohjois-Karjalassa 30,4, Etelä-Savossa 47,1, Lapissa 38,8, Satakunnassa 85,2, Pirkanmaalla 81,2, Etelä-Karjalassa 59,7, Keski-Suomessa 62,4 ja Etelä-Pohjanmaalla 82 prosenttia. Koko maan keskiarvo oli 72,3 prosenttia.

Korkeakoulujen osuus oli Pohjois-Savossa 48,1 ja julkisen sektorin osuus 12,9 prosenttia tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista. Pohjois-Savon osuus maamme tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista oli 2,4 prosenttia vuonna 2007. Luku on selkeästi alle väestöosuuttamme vastaavaa tavoitetasoa.

Pohjois-Savon maakuntastrategiassa on jo useita vuosia sitten asetettu tavoitteeksi merkittävästi nykyistä suuremman innovaatiotoiminnan rahoituksen ja henkilötyövuosien toteutuminen. Erityisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on korkeakoulujen ja muiden julkisyhteisöjen osuus suuri innovaatiotoiminnan menoista.

Juuri nyt taantumassa on perusteltua kysyä - tutkia ja keskustella ennen hutkimista - onko hyvä jatkaa niin kuin nyt käy?

Ovatko Itä-Suomen yliopisto ja ammattikorkeakoulut kyenneet, halunneet tai osanneet toimia yritystoimintaa kannustaen, käytäntölähtöisesti niiden tarpeista katsoen? Voidaanko ja onko tarvettakaan selittää eroja korkeakoulujen erilaisilla tiedekunta- ynnä muilla rakenne-eroilla?

Yhtä tarpeetonta on elinkeinoelämän ja yrittäjien leimaaminen passiivisiksi innovaatiotyöhön eri osapuolten kesken. Yksi johtopäätös on selkeä: meidän pitää yhdessä parantaa yritysten osuutta ja aktiivisuutta innovaatiotoimintaan. Se on kaikkien edun mukaista Pohjois-Savossa ja koko Itä-Suomessa.

Aloitetaan Fimeasta

Yksi kohde paremmalle innovaatioyhteistyölle voi olla Fimean käynnistyneessä kehittämisessä.

Emme saa tyytyä varmistamaan vain merkittävien lääkealan viranomaistoimintojen, virkamiesten ja tutkijoiden siirtymistä maakuntaamme. Nopeasti ja laajana yhteistyönä on panostettava sen ympärille synnytettävissä olevaan yritystoimintaan. Siihen uskotaan olevan suuria mahdollisuuksia jo alustavien selvitysten perusteella.

Fimea tulee nähdä houkuttelevana ytimenä, joka voi synnyttää, kerätä ympärilleen loistavan kasvualustan kansallisille ja kansainvälisille yrityksille sekä sijoitustoiminnalle. Merkittävä kasvualustat, innovaatioyhteisöt syntyvät vain tekemällä, innovoimalla ja sijoittajat hakemalla. Kuopiolla on nyt veturin rooli, jota muut tukevat mieluusti Pohjois-Savossa.

Onkin ollut mieluisaa keskustella ja kuulla Itä-Suomen yliopiston uuden rehtorin Kalervo Väänäsen ja hallintojohtaja Petri Lintusen selkeää viestiä yliopiston strategian päivittämisestä yrityskontaktien suuntaan reippaasti aiempaa aktiivisemmin.

Pohjois-Savossa on osattava juuri nyt ideoida ja rahoittaa rohkeallakin riskinotolla uuden yrityskannan sekä työpaikkojen muodostumista. Fimeaan tukeutuvan yritys-, ja innovaatioympäristön kehittäminen voi olla se uusi, suuri projekti tuloksineen, joita maakunnassamme on kaivattu viime aikoina. Voimakkaammin yritysvetoisia innovaatiotyön kohteita on löydettävissä myös energia-elintarvike-, ja teknologia-aloilta.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.