Finnair uudistaa palvelujaan: lisää sujuvuutta lennolle lähtöön. Näin iloisesti lentoyhtiö otsikoi viikko sitten tiedotteensa.
Tavalliset, economy-luokan matkustajat ohjataan Helsinki-Vantaalla keväästä lähtien tekemään lähtöselvitystä automaateille, omalle tietokoneelle tai kännykälle. Kuulostaa jotenkin tutulta pankkimaailmasta.
Asiakkaat voivat hoitaa homman heille sopivana aikana hyvissä ajoin ennen lentoa , mikä lyhentää jonotusaikaa lähtöaulassa, Finnair kehuu.
Näinhän se varmaan parhaimmillaan menee, ellei jonoja sitten synny automaateille. Ainakin kilpailevilla yhtiöillä ne ovat temppuilleet toistuvasti. Moni odottaisi mieluummin hetken jonossa kuin hermoilisi oudon laitteen kimpussa.
Näin voi päätellä myös esimerkiksi Finnairin Facebook-sivuilta. Vihaiset asiakkaat eivät riemastuneet tästä ystävänpäivälahjasta .
Samaan syssyyn haukutaan kaksi viikkoa sitten tullut lisämaksu etukäteen tehdyistä paikkavarauksista, toimimaton puhelinpalvelu, neljännen kerran hukattu laukku, kadonneet plussapisteet, tyly palvelu ja ahtaat matkustamot.
Monesti tyytymättömimmät ovat myös äänekkäimpiä, mutta tyhjästä verkossa ei jupista.
Saavutetuista eduista on vaikea luopua, sen tietävät niin Finnairin työntekijät kuin asiakkaat.
Mihin hävisivät lämpimät ateriat, sämpylät tai edes keksit? Monesti lennoilla ei ole enää edes kahvia tarjolla - vain vettä ja mehua.
Mihin katosi henkilökunnan iloinen vastaanotto, ja kuka keksi valita Embraer-koneisiin surkeista surkeimmat istuimet, vaikka kilpailijat ovat poimineet paljon paremmat?
Lentoyhtiömme ei ole ollut matkustajalle monestikaan halvin vaihtoehto. Joskus rahalle sai muutakin vastinetta kuin kohtuullisen varman kyydin perille.
Matkustamohenkilökunta tuntuu heräävän Euroopan-lennoilla vain silloin, kun he ovat tuomassa myyntikärryä koneen käytävälle. Pahimmillaan vaivaannuttava markkinapuhe kestää yli varttitunnin.
Erityisesti Euroopan-lennot ovat olleet yhtiölle raskaasti tappiollisia, mutta ei sitä, hyvänen aika, hajuvesi- ja suklaakaupalla korjata. Eivät ostosmatkailijatkaan kaikkia ostoksia halua lentokoneessa tehdä.
Tunnelman kiristyminen ei ole tietenkään ihme. Yhtiö tekee vuodesta toiseen raskasta tappiota, ja johto esittää henkilöstölle aina uusia säästövaatimuksia.
Väkeä vähennetään, ulkoistetaan ja korvataan koneilla. Varoittavat esimerkit osoittavat, että ulkoistaminen on usein vain välivaihe pihalle potkimisessa.
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen puheenjohtaja Thelma Åkers luonnehti runsas viikko sitten Helsingin Sanomissa uusia neuvotteluja erittäin turhauttaviksi .
Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen oli ilmoittanut, että yhtiö aikoo ulkoistaa Euroopan-liikenteensä kokonaan tai osittain.
Liipaisimella ovat etenkin kovapalkkaiset lentäjät. Suomen Liikennelentäjäliiton puheenjohtaja Kristian Rantala kertoikin lehdessä pelkäävänsä, että Finnair ottaa mallia norjalaisesta halpalentoyhtiöstä Norwegianista, joka hankkii Suomeen työvoimansa virolaiselta vuokrayhtiöltä.
Kaiken kruunuksi paljastui, että Vehviläinen on sumplinut asuntonsa hyvällä hinnalla työeläkeyhtiö Ilmariselle. Toimitusjohtaja sai jäädä asumaan sijoilleen, ja Ilmarinen myönsi hänelle vielä takaisinosto-oikeuden.
Miten mahtaa nukuttaa 273 neliön lukaalissa Helsingin keskustassa?
