EmediateAd

Hyvä jätkä

A A
25.8.2010 0:01

Jorma Kukkonen

Tavatessani erään ystäväni hänen vakiotervehdyksensä on: "Mitä kuuluu, hyvä jätkä?" Kuka voisi kuvitella, että tuon kysymyksen esittäjä on piispa, Jordanian ja Pyhän Maan luterilaisen kirkon piispa Munib Younan?

Tämä suomen kieltä erittäin hyvin puhuva, ensi kuussa 60 vuotta täyttävä palestiinalaispappi on nyt maailman kaikkien luterilaisten edusmies, Luterilaisen Maailmanliiton presidentti.

Mistä kaikki alkoikaan?

Itse Munib Younan kertoi valintakokouksessa Stuttgartissa viime kuussa tiensä luterilaisena alkaneen kupillisesta kaakaojuomaa. Pienenä koululaisena hänelle oli tärkeää saada päivittäin virkistävä annos juotavaa. Se hänelle ojennettiin 1950-luvulla LML:n palestiinalaislapsia varten ylläpitämässä Martin Luther -koulussa Jerusalemissa.

Monet yksittäiset ihmiset ja seurakunnat Suomessa ovat saaneet olla todistamassa Munib Younanin tietä vaikeista oloista arvostetuksi kirkon johtajaksi ja rauhan rakentajaksi Lähi-idässä.

Tässä lyhyesti oma tarinani hänen tuntemiseensa.

Toimin kesällä 1969 nuorena ylioppilaana Sisälähetysseuran omistaman Kattilavirran leirikeskuksen isäntänä Rautalammilla. Muistan selvästi sen elokuisen päivän, kun keskellemme saapui pieni, pirteä, ujo, kaikesta kiinnostunut arabipoika.

Hän oli ensimmäinen ulkomaalainen tuttavuus minulle, joka olin juuri lähdössä papin kouluun pääkaupunkiin. Vietimme yhdessä viikon mittaisen leirin, jonka aikana hän sai tutustua moniin suomalaisiin nuoriin.

Hän aloitti heti oman opiskelunsa diakoniksi Seurakuntaopistossa Järvenpäässä. Valmistuttuaan sieltä "Nippi" siirtyi Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan.

Munib valmistui 1976 ja vihittiin samana vuonna papiksi Jerusalemissa. Siellä hän toimi ensin nuorisopappina, muutaman vuoden Beit Jalan seurakunnan ja sittemmin viisitoista vuotta Ramallahin seurakunnan kirkkoherrana. Vuodesta 1998 lähtien hän on ollut oman pienen, vaikeissa oloissa toimivan kirkkonsa piispa.

Kun Munib Younan valittiin nyt seitsevuotiskaudeksi LML:n presidentiksi, hän sai yli 80 prosenttia kaikista äänistä. Meissä valitsijoissa oli varmasti monia, joilla oli pala kurkussa ilosta hänen itsensä, oman kirkkonsa ja kaikkien luterilaisten puolesta.

Miksi halusin kertoa hänen tiensä meidän luterilaisten yhteisen maailmanjärjestön johtoon?

En vain siksi, että minä ja monet tämän lehden lukijoista tietävät ja tuntevat hänet - onhan hänen kirkollaan yhteistyösopimus Kuopion hiippakunnan kanssa. Tästä yhteydestä erityisesti iloitsemme.

Munib Younanin elämä ja työ kertoo mielestäni kahdesta tärkeästä seikasta.

Ensinnäkin kristillisillä kirkoilla ja niiden johtajilla on merkittävä rooli vaikeissa yhteiskunnallisissa oloissa. Voimme havaita, monien ennakkokäsitysten ja -luulojen vastaisesti, että kristinusko on sillanrakentaja niin Lähi-idässä kuin monissa muissakin kriisipesäkkeissä.

Toiseksi Munib Younanin tie Suomen kautta yhdeksi maailman johtavista palestiinalaisista rohkaisee meitä suomalaisia tukemaan ulkomaalaisia opiskelijoita.

Yksi parhaista välineistä kansainvälistymisessä on stipendiaattitoiminta ja sitä kautta avautuva mahdollisuus kohdata meille vieraita ihmisiä. Siksi tuntuu pahalta, kun tänne tulevien ulkomaisten opiskelijoiden asema on monesti niin vaikea.

Näissä asioissa kristillinen kirkko kulkee valtavirtaa, yleistä mielipidettä ja kovenevaa asenneilmastoa vastaan.

Kirjoittaja on Hankasalmen kirkkoherra.

Ajassa

Kommentoi artikkelia