EmediateAd

Inhimillisyys ja laki

A A
15.3.2010 0:01

Korkein hallinto-oikeus (KHO) teki viime viikon keskiviikkona kaksi sinänsä rutiinimaista, mutta siitä huolimatta yhteiskunnallisesti tärkeää ratkaisua. KHO:n ratkaisun mukaan egyptiläinen Eveline Fadayel, 65, ja venäläinen Irina Antonova, 81, voidaan karkottaa Suomesta. Kummallekaan ei ole myönnetty oleskelupaa.

Kyse on kahdesta isoäidistä, joiden lapset asuvat Suomessa. Lapset haluaisivat huolehtia äideistään. Molemmat isoäidit myös sairastavat. Lasten mukaan heillä ei kuitenkaan kotimaassaan ole mahdollisuuksia asianmukaiseen hoitoon.

KHO:n ratkaisu epäilemättä on Suomen lakien mukainen. Sitä olisi vaikea kiistää, vaikka KHO:ssa päätös syntyikin äänestämällä. Sekin on selvää, että inhimillisyyden puntarilla mitattuna ratkaisu oli väärä.

Maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Astrid Thors (r.) ei ole julkisesti suoraan arvostellut KHO:n ratkaisua, mutta perjantaina hän Ylen Pressiklubi-ohjelmassa antoikin selvästi ymmärtää pitävänsä päätöstä huonona. Thors aikoi käynnistää puolueiden kesken keskustelun siitä, oliko tämä tarkoitus, kun nykyistä lakia säädettiin.

Näin onkin hyvä menetellä. Oikeusvaltiossa tuomioistuinten päätöksiä ei pidä muuttaa poliittisella harkinnalla. Jos muutosta lainkäyttöön halutaan, on muutettava lakia.

Tälläkin tiellä on kuitenkin rajansa. Lakia on mahdoton säätää sellaiseksi, että sitä noudattamalla voidaan kaikissa mahdollisissa eteen tulevissa ratkaisuissa ottaa huomioon inhimilliset tekijät. Siksi lakiin pitäisikin jättää tilaa tulkinnalle.

Viisisataa vuotta sitten kirjoitetuissa Olaus Petrin tuomarinohjeissa on seuraava lause: "Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan". Tätä ohjetta tuomioistuimet voisivat edelleen noudattaa.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia