Ilkivallantekijät ovat syyspimeiden myötä ilmestyneet katukuvaan Kuopiossa. Näkyvintä jälkeä tekevät spraypullojen kanssa heiluvat nuoret tai nuorehkot henkilöt, jotka saavat teoistaan sairaalloista tyydytystä.
Yksi "isänmaan toivojen" kohde on Rajalan koulun ja Sammakkolammen tienoo Puijonlaakson kaupunginosassa. Rakennusten seiniä, muuntaja- ja sähkökaappeja on jälleen kerran sotkettu.
Ilmiö toistuminen joka kesä on kumma juttu, sillä maalarit jäävät lähes aina kiinni. Kun ilkivallantekijä on usein nuori, jopa alaikäinen, vanhemmat joutuvat lapsensa tekosista korvausvastuuseen. Siksi kotijoukkojenkin luulisi olevan kiinnostunut, mitä nuoriso illan kähmässä puuhaa. Jos lapsen tavaroista löytyy spraypurkkeja, vanhemmat voisivat kysäistä, mihin niitä tarvitaan.
Savon Sanomat uutisoi viime vuoden elokuussa yhden töhrijän tarinan. Tekohetkellä 16-vuotias poika sotki Jynkän koulun ja palvelukeskuksen seinät edellisen vuoden loppukesällä. Katraantiellä hän maalasi roskakatosta sekä leikkipuiston kalusteita ja sähkökaappia. Lisäksi hän oli sotkenut yhtä pakettiautoa ja postilaatikoita.
Yksin Jynkän koulun seinien putsaaminen maksoi reilut 6 000 euroa. Asianomistajat vaativat yhteensä yli 10 000 euron vahingonkorvauksia.
Pohjois-Savon poliisi selvitti myös ilkivallantekojen suman Kuopion Puijonlaaksossa, Päivärannassa, Inkilänmäellä ja keskustassa. Ilkivalta tapahtui toissa vuoden syksyllä ja viime vuoden alussa.
Spraymaalilla tuhrittiin muun muassa koulujen ikkunoita ja sotkettiin muitakin kaupungin ja yksityisten rakennelmia. Töhryjä roiskittiin pahimmillaan sitä mukaa lisää, kun kaupunki sai pestyä edelliset pois. Poliisi otti myöhemmin teoista epäiltyinä kiinni kolme alle 20-vuotiasta miestä.
Asiantuntijat ovat yrittäneet tutkia spreijaajien ajatusmaailmaa. Mitä tapahtuu sutostelijan korvien välissä? Itääkö siellä taitelijanalku vai onko polla silkkaa umpiluuta?
Graffiteja yli viisi vuotta suihkuttanut 23-vuotias Ville antaa yhdenlaisen vastauksen (Savon Sanomat 3.7.2011):
- Graffitien tekeminen antaa fiiliksen, jota en saa mistään muualta. Haluan nähdä oman kädenjäljen ja vaikuttaa ihmisiin antamalla uuden näkökulman graffitikulttuuriin. Kiinnijäämisen tuoma jännitys on kuitenkin tekijälle tärkeä osa prosessia. Siinä seinällä kun ravistelet purkkia ja katselet ympärille valmiina juoksemaan hetkenä minä hyvänsä, on adrenaliini veressä korkealla.
Hoh hoijaa. Villen näkökulma on lievästi ilmaistuna sairas. Jos nuori mies tyydyttää kiimansa spraypurkin suihkuun, elämässä voisi ottaa aikalisän.
Samaisessa lehtijutussa kuvataideopettaja ja tutkija Piritta Malinen arvioi, että töhriminen on usein alkuvaiheen juttu. Yleensä tekijän asenne muuttuu ja tavoitteeksi tulee oma visuaalinen kehittyminen. Graffitien maalaaminen voi olla merkittävä identiteettiä vahvistava ja rakentava tekijä. Yhteiskunta usein näkee vain seinissä olevat jäljet, jotka täytyy poistaa, koska kyseessä on rikos.
Yhteiskunta on antanut kiitettävästi pinta-alaa ihmisille, jotka haluavat tehdä laillisesti graffiteja. Hyvä graffiti on suoranainen taideteos, eikä siinä ole mitään pahaa, kun se on tehty luvallisesti. Jotkut kaupungit ovat jopa pyytäneet alan taitelijoita luomaan graffititaidetta esimerkiksi alikulkusiltojen- tai käytävien ja rakennusten seiniin. Hyvä niin.
Kun kyse on ilkivallasta - kuten esimerkiksi Puijonlaakson tapauksessa - tekijät on saatava kiinni ja taloudelliseen vastuuseen. Pohjois-Savon poliisin päällikkö Kari Heimonen voisi pistää porukkaansa vauhtia. Pyyntö ei liene kohtuuton, vaikka sinitakeilla näinä aikoina on hommia ruuhkaksi asti.
