Jako kahteen

A A
25.1.2009 0:03
Kuva: Anu Mattila

Alueellistaminen vie tietenkin työpaikkoja Helsingistä, mutta monin verroin enemmän on muu maa menettänyt työpaikkojaan valtion vähentäessä paikallisia toimipisteitään.

Hajautettu vai keskitetty Suomi? Nykyisen Lääkelaitoksen ja uuden Lääkealan keskuksen ympärillä käyty julkinen keskustelu ei kohdistu vain tähän yhteen kysymykseen, vaan taustalla on koko ajan ollut myös laajemmat näkemykset, miten suomalaista yhteiskuntaa kehitetään.

On merkillepantavaa, että keskustelu lähti liikkeelle tällä kertaa hyväosaisten kapinasta. Historiallisesti protestiliikkeet ovat lähteneet aina alhaalta päin, kun kovaosaiset ovat lähteneet peräämään parempia elinoloja ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Omasta tulevaisuudestaan huolestuneen Lääkelaitoksen henkilökunta sai tuekseen maan vaikutusvaltaisimman sanomalehden Helsingin Sanomat, joka hyvin selkeästi ja ilmeisen tietoisesti muuttui objektiivisesta tiedonvälittäjästä aktiiviseksi toimijaksi.

Tekopyhiltä tuntuivat sen vuoksi lehden pääkirjoituksen sanat, kun se sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän alueellistamispäätöksen jälkeen kirjoitti, miten "kiista Lääkelaitoksesta on kärjistänyt vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä" ja miten "Kehä kolmosesta on tehty barrikadi". Vastakkainasettelua kärjisti uutisoinnillaan ja kannanotoillaan ennen muuta Helsingin Sanomat, ja se myös oli ensimmäisenä rakentamassa barrikadia pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille.

Helsingin Sanomien ohella lääkealan keskuksen alueellistamista Kuopioon arvosteltiin ja vastustettiin useimmissa muissakin pääkaupungin medioissa niiden poliittisesta taustasta riippumatta. Etelän suurista lehdistä hallituksen alueellistamispolitiikan tuomitsijoihin liittyi myös Turun Sanomat.

Ns. kehitysalueen rajana on pidetty yleensä samaa rajalinjaa, joka vedettiin Suomenniemen läpi Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Karjalan Kannakselta jonnekin Raahen tuntumaan.

Perinteisten kehitysalueitten maakuntia ilahdutti, että tuon rajan alapuolelta tuli lääkekeskuksen alueellistamiselle vahvaa tukea nyt myös pirkkalaisten Aamulehdestä ja satakuntalaisten Satakunnan Kansasta ja aina päijäthämäläisten Etelä-Suomen Sanomista Salpausselän rinteiltä Lahdesta.

Helsingissä on jo uhottu, että lääkealan keskuksen alueellistaminen Kuopion perutaan seuraavan hallituksen aikana, jos ja kun keskusta häviää eduskuntavaalit ja putoaa hallituksesta. Uho uhona... Jos valtapuolueeksi nousevan kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on ollut tukemassa tehtyä lääkekeskuspäätöstä, on vaikea uskoa, että hän antautuisi ylikäveltäväksi myöskään seuraavassa hallituksessa.

Alueellistaminen ei ole sosiaalipolitiikkaa, vaan kansallista tasa-arvopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa. Kuka puolustaa itäistä ja pohjoista Suomea, jos niitten annetaan tyhjentyä aktiivisesta, työssä käyvästä väestöstä? Käydyn keskustelun perusteella ei maakuntien tulevaisuutta tohdi uskoa ainakaan pääkaupunkiseudun hallitsevan mielipiteen varaan.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia