EmediateAd

Kävely ei ole pahasta

A A
25.7.2010 0:01

Seppo Rönkkö

Jyväskylässä ja Oulussa se maakuntakaupungeista ensimmäisenä oivallettiin. Mikä muka? Se, että autolla ei tarvitse päästä joka paikkaan.

Varkauteen on sittemmin saatu kävelykatumaisuutta. Kuopiossa muutoksen mahdollistava asemakaava on vuosien jahkailun jälkeen nähtävillä. Kaavan puolesta kävelykatuja päästään kaupungissa toteuttamaan parhaassa tapauksessa kuluvan vuoden lopulla.

Iisalmessa on juututtu juupas-eipästelyyn. Mielipiteet kävelykatumaisen keskustan puolesta ja vastaan ovat jyrkät.

Huoli on kuitenkin yhteinen: kuinka pitäöä keskusta vireänä. Muutoksen peräänkuuluttajat pelkäävät, että nykytila johtaa keskustan kuihtumiseen, "Kestilän tiehen". Autoilun puolesta puhuvat käyttävät argumenttina keskustan liike-elämän elinvoimaisuudesta huolehtimista.

Syvä erimielisyys vallitsee keinoista.

Kun nyt satun Iisalmesta lähtöisin olemaan ja tunnen iisalmelaisten toimintamalleja joskin hieman ajallista perspektiiviä saaneena, rohkenen ottaa asiaan kantaa.

Haetaan vielä vauhtia Jyväskylästä ja Oulusta. Molempien maakuntakaupunkien keskustoja kävelykadut ovat elävöittäneet vuosia. Se on tosiasia. Liikkeiden ovet ja näyteikkunat eivät avaudu vilkkaasti liikennöidyille kaduille, vaan ihmiset voivat liikkua turvallisesti jalan tai pyöräillen.

Kuopiossa monia rännikatuja ovat reunustaneet betonikolossien tylyt seinät. Jos ja kun kävelykatumaisuus toteutuu, keskustan viihtyisyys paranee. Uudistusta voi tervehtiä ilolla.

Iisalmessa on totuttu siihen, että autolla pääsee minne tahansa. Parturiin tai pitsalle, autoa ei tarvitse Iisalmessa kauas jättää. Kolme minuutin kävelymatka on pitkä.

Kaupan rakenne Iisalmessa on vuosien mittaan muuttunut olennaisesti. Ydinkeskusta ei ole entisensä, kun sen ulkopuolelle pohjoiseen ja etelään on tehty ja parhaillaan tehdään mittavia investointeja.

Hämmästyttävää, mutta näin se on: keskustan liikennejärjestelyt eivät ole juurikaan reagoineet muutoksiin ohiajotien rakentamisenkaan jälkeen. Valtaväylä eli Pohjolankatu on samanlainen kuin silloin, kun se viitostienä puhkoi kaupunkia. Ohiajotien pelättiin näivettävän kaupallisen toimeliaisuuden Iisalmesta.

Kalabaliikki on Iisalmessa samankaltainen kuin se oli ensimmäistä toriparkkia rakennettaessa Kuopiossa 1980-luvulla. Maailman suurin hauta, pyhäinhäväistys, maailman navan reunalla julmisteltiin.

Torin alle on parkkeerattu 20 vuotta. Meneillään olevaa toriremonttia arvostellaan vain kahdesta syystä. Kalahallin kohtalo riepoo, eikä torin mylläyksen ajoittuminen päällekkäin asuntomessujen kanssa lämmitä.

Ensimmäisen toriremontin aikaan Kuopiota pidettiin kaupan museona. Automarketteja ei saanut rakentaa. Kiellon perusteena oli ydinkeskustan kaupan kilpailukyvystä huolehtiminen.

Samalla tuli huolehdittua, että kaupan investoinnit karttoivat kaupunkia. Vaihtoehtojen vähyys ei ole kuluttajan etu.

Kielto purkaantui. Kovasanaisen keskustelun saattelemana tietysti. Automarketit rakennettiin ja ruutukaavan ulkopuolelle on sittemmin tullut paljon muutakin kaupallista toimintaa. Seuraavaksi odotetaan itse Ikeaa.

Mitä on tapahtunut Kuopion keskustassa? Toimijat ovat terävöittäneet liiketoimintamallejaan. Sokosta on remontoitu, uusi kauppakeskus Aapeli rakennettu ja seuraavaksi Carlson aloittaa saneerauksen ydinkeskustassa. Toriparkki on osoittautunut ahtaaksi. Seuraavaksi odotetaan Cityconin ratkaisuja kiinteistössä, jossa toimii Anttilan tavaratalo.

Nyt Kuopion keskustaan ollaan viimein saamassa kaivattua kävelykatumaisuutta. Vetovoimatekijä sekin, jonka ostoskeskusten rakennuttajat havaitsivat hyväksi aikoja sitten.

Keskustan elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii Iisalmen kokoisessakin kaupungissa vanhoista ajatusmalleista irtaantumista.

Ei sen varaan voi laskea, että paikalle karautetaan autolla, hoidetaan pikaisesti asiat ja poistutaan paikalta kuin yksinäinen ratsastaja. Ja suuret ostokset tehdään keskustan ulkopuolella olevilla marketeilla ja liikenneasemilla.

Kaupunkikeskustan paras henkivakuutus on, että siellä viihtyy.

Nimellä

Kommentoi artikkelia