EmediateAd

Kalliota kestävämpi

A A
7.3.2010 0:02

Valta vaihtuu maanjäristyksestä toipuvassa Chilessä ensi torstaina. Nykyinen vasemmistolainen presidentti Michelle Bachelet siirtyy sivuun ja hänen paikalleen nousee oikeistoa edustava miljardööri Sebastian Pinera. Vallanvaihto sujuu rauhaisasti ja ilman suurta tunnekuohua, sillä äskeisten presidentinvaalien toisella kierroksella Pinera voitti selkein luvuin vasemmistolaisen vastaehdokkaansa Eduardo Freyn.

Tuhoisan maanjäristyksen jälkeen voi perustellusti sanoa, että chileläinen kansanvalta lepää tänään peruskalliotakin kestävämmällä pohjalla. Kahdessa vuosikymmenessä Etelä-Amerikan eteläisimmässä tasavallassa on tapahtunut yhteiskunnallinen ihmeparantuminen, jossa on hämmästelemistä ja opiksi ottamista koko maailmalle.

Keski-ikäisistä ja heitä vanhemmista suomalaisista monet ajattelevat Chileä vielä vuoden 1973 syksyn dramaattisten tapahtumien perusteella, kun Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta otti raa'asti ja verisesti vallan presidentti Salvador Allendelta ja häntä tukevilta kommunisteilta. Jokainen vasemmistolainen tuntui hengittävän ja kärsivän chileläisten tovereittensa mukana. Innokkaasti käytiin myös meillä osoittamaan mieltä uutta sotilasjunttaa ja sitä tukenutta USA:ta vastaan.

Pinochetin kautta, josta ei ole hyvää sanottavaa, kesti vuoteen 1990, jolloin maassa alettiin opetella taas demokraattista elämänmuotoa. Siinä on onnistuttu hyvin.

Syitä on ainakin kaksi. 1990-luvulla alkanut pitkä maailmantalouden korkeasuhdanne toi yhtäältä runsaasti tuloja maalle, jolla on runsaat malmivarat. Esimerkiksi kuparin tuottajana Chile on maailman suurin. Toisaalta maassa oli jo ennen Allenden aikaakin vankka ja valistunut keskiluokka, joka oli kasvanut länsimaisen demokratian hengessä.

Nyt jälkikäteen katsottuina punaisen Allenden ja verisen Pinochetin kaudet jäivät vain lyhyiksi välivaiheeksi eteläisen Amerikan vakaimman demokratian historiassa.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia