Tämän aamun aamiaiseni oli kuppi kahvia ja korvapuusti. Eilen kahvin kanssa meni kaksi ruisleipäviipaletta Benecolilla voideltuna ja Kippari-juustoa päälle.
Olen myös monilla aterioilla ihan viime päivinäkin syönyt sekä naan-leipää että vehnäpatonkia, kaurapaahtoleipää myös. Riisiäkin olen ravintolassa nauttinut, vaikka olenkin vähentänyt riisin käyttöä, koska riisi on ilmaston kannalta niin tuhoisaa. Riisipellot päästävät ilmaan suuria määriä metaania.
Perunoita olen nauttinut edelleen empimättä ja pannut pastaa sumeilematta suuhuni. Vähintään kerran päivässä.
Samaan aikaan olen lukenut useita artikkeleita vähähiilihydraattisen ruokavalion terveellisyydestä ja tarpeellisuudesta. Niitä suorastaan tulvii. Muutamassa artikkelissa on jopa elvistelty sillä, että vasta muutaman vuoden ikäiset lapsetkin osaavat ruokakaupassa tunnistaa vähähiilihydraattisen, "hyvän" ruuan. Hiilihydraatit jätettyään perhe kertoo voivansa paremmin kuin ennen.
Lehtikuvissa perheen aterialla lautasilla häämöttää lihamötiköitä.
Kokolihapihveillä - näyttävät naudanlihalta - korvataan muita aterian aineksia. Naudat ovat hurja metaanin lähde ja sellaisina edistävät ilmaston lämpenemistä. Varattomammissa perheissä tarjolla on varmaan naudanlihan sijasta makkaraa. Apua.
Maapallo natisee muutoinkin ja se ei yksinkertaisesti kestä, jos iso osa ihmisistä lisää lihansyöntiään. Me kaikki kuolemme siihen. Tämä on tosiseikka, jonka jo tiedämme. Silti karppaus lisääntyy ja yhä useampi koululainenkin siirtyy aiempaa lihaisampaan ravintoon. Tulevaisuus näyttää siis aika mustalta.
Tietysti karppaaja voi siirtyä myös toisenlaiseen, vähähiilihydraattiseen kasvisravintoon. Silloin vastaavaa ongelmaa ei ole. Kasviskarppaaja ei välttämättä aktiivisesti edistä ilmaston lämpenemistä. Tällaisia tapauksista vain uutisoidaan vähemmän.
Veikkaan, että kasviskarppaajia myös on vähemmän kuin lihallisia.
Epäilin, mitä terveysvaikutuksia ruokavalion yksipuolistamisella (karppaamisella) voi olla. Jouduimme myös miettimään asiaa toimittaessamme ilmastoystävän kasvikeittokirjaa.
"Karppauksessa tavoitellaan ketoositilaa, joka on elimistön varajärjestelmä ihmisen tärkeimmän polttoaineen, hiilihydraatin, saannin turvaamiseksi. Elimistön normaali aineenvaihdunta tarvitsee päivittäisestä energiasta noin puolet hiilihydraateista, kolmanneksen rasvoista ja pienimmän osuuden proteiineista."
Näin kirjoittaa ravitsemusalan asiantuntija, kirjailija Heli Kuusipalo keittokirjassaan. Hän myös muistuttaa, että tohtori Atkins, jonka nimellä karppaus myös tunnetaan, pudotti kyllä painoaan, mutta kuoli verisuonten tukkeutumiseen.
Karppaamalla onnistumme siis tuhoamaan paitsi maapallon myös jokaisen meistä erikseen.
Mitä jos miettisimme kuitenkin sellaista vaihtoehtoa, että söisimme monipuolisesti. Ja jos haluamme laihtua, miksemme myös söisi hieman vähemmän? Eikä liikuntakaan pahaa tee.
Kirjoittaja on Siilinjärveltä kotoisin oleva kustantaja, joka asuu nykyisin Helsingissä.
