Vajaan kahden viikon kuluttua, 17.2.2012, tulee voimaan uusi Saimaan kanavasopimus, jolla Venäjä vuokraa Suomelle kanava-alueen vuoteen 2062 saakka.
Saimaan vesistön Suomenlahteen yhdistävä 43 kilometrin kanava valmistui 1856. Liikenne loppui sotaan, kun osa kanavasta jäi Neuvostoliiton puolelle. Vuoden 1963 vuokrasopimuksen perusteella Suomi saattoi avata kanavan uudelleen.
Sopimus on melkoinen kummajainen. Maailmanhistoriassa valtiot ovat rauhan oloissa tehdyllä valtiosopimuksella vuokranneet toisiltaan maata vain muutaman kerran. Saimaan kanava on samassa joukossa kuin Hongkong, Macao ja Panaman kanava. Kaikkien historiassa on mukana suurta maailmanpolitiikkaa.
Ulkopolitiikkaa oli vahvasti mukana myös sodan jälkeen, kun Urho Kekkonen pyrki hankkimaan kanavasopimuksella ainakin osan Karjalaa takaisin. Neuvostoliitto suostui kuitenkin vuokraamaan vain kapean maasuikaleen kanavan molemmin puolin.
Suomi maksaa Venäjälle vuokraa, joka on nykyliikenteellä noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Se on vain pieni osa kanavan ja Saimaan syväväylän kaikista kustannuksista, jotka ovat yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. Kanavan käyttäjiltä peritään maksuja, mutta ne eivät kata valtion kuluja. Lisäksi Saimaan luotsausta tuetaan yli neljällä miljoonalla eurolla vuodessa. Liikenne on siis vahvasti subventoitua.
Viime vuonna kanavalla kulki 1,8 miljoonaa tonnia tavaraa ja 20 000 matkustajaa. Talouskehitys vaikuttaa suoraan tavaraliikenteen määrään, ja parhaana vuonna 2004 sitä oli melkein kolmannes enemmän. Puolet tonneista on raakapuuta ja haketta. Kanavalla kuljetetaan myös mineraaleja ja kivihiiltä.
Valtakunnan mittapuussa kanavaliikenne on marginaalista, mutta tärkeätä Saimaan alueella. Hintatukien avulla kanava on kilpailukykyinen kuljetusväylä raskaalle teollisuudelle Siilinjärveä ja Joensuuta myöten.
Kanava vetäisi enemmänkin liikennettä. Nyt kanava on kiinni muutaman viikon talvessa, mutta elinkeinoelämä toivoo sen ympärivuotista aukipitoa.
Lähivuosien liikennerahat eivät kuitenkaan taida riittää sen vaatimiin kymmenien miljoonien eurojen investointeihin. Uuden sopimuksen voimaantultua kanavaa voidaan kuitenkin kevyemmin kohentaa ja sen palvelutasoa parantaa.
Kanavamatkailussa on paljon kehittämisen varaa. Viisumivapaus antaisi sille piristysruiskeen.
Venäjä on väläyttänyt mahdollisuutta avata kahdenvälisellä sopimuksella sisävesiväylänsä kansainväliselle liikenteelle. Se on selvittämisen arvoinen asia. Maan mahtava joki- ja kanavaverkosto ulottuu Jäämereltä Mustallemerelle. Mahdollisuus käyttää sitä avaisi uusia näköaloja myös Saimaan kanavan kuljetuksille ja matkailulle.
Uusi sopimus varmistaa kanavan tulevaisuuden puoleksi vuosisadaksi. Itä-Suomen teollisuuden ja palveluelinkeinojen kannattaa käyttää sitä hyväkseen
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.
