EmediateAd

Kansa vastaan eduskunta?

15.5.2010 0:01 Jari Tourunen

Presidentti Tarja Halonen tuo avoimesti julki pettymyksensä tapaan, jolla perustuslakia ollaan uudistamassa. Halosen mielestä esitystä on valmisteltu hätiköiden. Hän olisi toivonut aikalisää.

Halosen mielestä nykyisessä perustuslaissa ei ole mitään sellaista puutetta, jonka perusteella uudistusta olisi tarvinnut kiirehtiä. Presidentti on vahvasti sitä mieltä, ettei nykyisessä perustuslaissa ole valuvikaa.

Presidentti piikittelee uudistuksen kannattajia muistuttamalla, että valta kuuluu kansalle: Jos perustelua pidetään populistisena, niin se on perustuslaissakin oleva vika.

Halonen ei siis malta olla virittelemättä vastakkainasettelua kansan ja sen asioista valtakirjalla päättävän eduskunnan välille. Presidentti kantaa huolta siitä, että äänestysaktiivisuus on pitkällä aikavälillä laskenut ja kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on laimentunut.

Presidentti pitää itseään kymmenen vuotta vanhan perustuslain parhaana asiantuntijana sillä perusteella, että hän on ainoa henkilö, joka pystyy presidentin näkökulmasta lausumaan asiasta yhtikäs mitään. Voihan sen noinkin tulkita sillä perusteella, ettei meillä ole nykyisen perustuslain aikana ollut kuin yksi presidentti.

On riski kiristää parlamentaarisesti valittua eduskuntaa sekä hallitusta sillä, että enemmistö kansasta kannattaa presidentin aseman säilyttämistä ja että presidentinvaalien äänestysaktiivisuus on korkeampi kuin eduskuntavaaleissa. Epäsuorasti Halonen siis muistuttaa, että presidentti on suositumpi kuin hallitus ja eduskunta.

Luultavasti presidentti on oikeassa siinä, etteivät äänestäjät hyväksyisi presidentin valtaoikeuksien karsimista. Tässä tapauksessa kansalta ei tosin asiaa kysytä, vaikka pitäisi. Halonen on kuitenkin tuonut keskusteluun uuden ulottuvuuden. Se on Suomen kansa.

Kysymys on presidentin valtaoikeuksien heikentämisestä, vaikka muutakin yritetään väittää. Halosta tällaiset epämääräiset tulkinnat hallituksen ja pääministerin sekä presidentin uudesta, rakentavammasta asemoinnista eivät hämää - eivätkä kyllä hämää ketään muutakaan. Presidentti on oikeassa toisessakin asiassa: Uusi perustuslaki ei selkiytä piiruakaan presidentin ja hallituksen vallanjakoa. Kitkakohdat vain siirtyvät toiseen paikkaan.

Käytännössä uudistus riisuisi presidentiltä suurimman osan ulkopoliittisesta vallasta ja luovuttaisi sen hallitukselle. Tämä tarkoittaisi sitä, että presidentin sijaan ulkopolitiikan keskeisin henkilö olisi jatkossa pääministeri.

Perustuslaillinen vallananastus on ainoa tulkinta uudistukselle, jonka jälkeen hallituksen esitykset eduskunnalle ohittavat presidentin, pääministeri edustaa yksin Suomea EU:ssa ja pisteenä iin päälle presidentin nimitysvalta supistuu oleellisesti.

Tämä on ilmeisesti jotain muuta kuin mitä Halonen kokee pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hänelle luvanneen. Halosen ja Vanhasen keskinäiset välit ovat viileät, eikä ihme, sillä presidentti kokee Vanhasen kääntäneen takkinsa.

Totuushan on, että Halonen ja hallitus ovat olleet napit vastakkain perustuslakikysymyksessä jo pitkän aikaa. On outoa, että Halosen jyrähdys tuli vasta nyt. Aikaisemmat protestoinnit on voitu laittaa äksyilyn piikkiin, sillä ne ovat olleet vaisuja, suppeita ja ajoitukseltaan kehnoja. Myös lautasista kinaaminen on ollut presidentille haitaksi.

Ne muutamat kärhämät, joissa Halonen on katsonut aiheelliseksi osoittaa närkästystään, ovat järjestään kääntyneet presidenttiä vastaan. Eihän voi olla presidentti-instituutiolle hyväksi, jos maan äiti on ajautunut tilanteisiin, joissa hän on ollut huonosti informoitu.

Uudistuksen toteutuminen ei ole varmaa. Luultavaa on, että laki menee nyt läpi yksinkertaisella enemmistöllä. On kokonaan toinen juttu saada määräenemmistö uuden perustuslain taakse seuraavilla valtiopäivillä.

Halosen tukena asiassa on erityisesti pääoppositiopuolue demarit. SDP:n super-ärhäkässä oppositiopolitiikassa taitaa olla tasan yksi linjaus, jossa on kyse muusta kuin populistisesta äänestäjien kalastelusta - se on tuki vahvalle presidenttiydelle.

Kommentoi artikkelia