Katsot Savon Sanomien arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 02.07.2010 00:01
A A A

Katajaisen kansan kesäkisat

Suomessa hukkuu 160-200 ihmistä joka vuosi. Pahimmilla alueilla hukkumisia sattuu samaa tahtia kuin liikennekuolemia. Se on paljon, sillä teillä liikennemäärät ovat moninkertaiset verrattuna, minkä verran ihmisiä liikkuu vesillä tai rannoilla.

Suomessa on vuosia rallateltu veronmaksajien rahoilla radiossa ja televisiossa slogania "Älä jätä aivoja narikkaan". Mitenhän kauan vielä menee, että sen vaikuttavuuden heikkous tunnustetaan?

Mitä konkreettisia, asiallisia neuvoja rallatus opettaa? Kukaan hukkuneista tuskin tieten tahtoen jätti järkensä hukkuakseen. Höpöhokemien sijaan ihmiset tarvitsevat nykyaikaista, hyödyllistä tietoa, joilla he välttäisivät hukkumisen tai osaisivat auttaa toista.

Olemme perinteistä hukkujakansaa, mutta nyky-yhteiskunta tietää hukkumisista enemmän kuin 1960-luvulla, jolloin nykyiset valistuskampanjat alkoivat.

Juhannuksena moni selvinpäinkin uinut hukkui pohjekramppiin, kun ei tiennyt varoa, että esimerkiksi verenpainelääkkeet lisäävät kramppiriskiä. Eivätkä he tienneet, ettei krampin tullen hätäännytä, vaan selällään kelluessa kivuliaskin kramppi hellittää.

Tieto ei aina lisää tuskaa, vaan voi pelastaa hengen. Tuolla hetkellä ei auta, jos muistaa vain "älä jätä aivoja narikkaan, pimpelipimpelipom".

Suurin osa hukkuneista oli veden äärellä yksin. Se on suomalaisten perisynti. Myönnän itsekin, miten kaunis on uida omassa rauhassa Suvaksessa ja nauttia illan tai aamun tunnelmasta. Vesi on kuitenkin armoton. Yksin uiminen on aina riski.

Pohjois-Savon pelastuslaitos on kampanjoinut ansiokkaasti heittoliinan puolesta. Se kuuluisi joka veneeseen ja mökkirantaan - aivan jokaisen rantasaunan kupeeseen! Hädän hetkellä auttaja ei ehdi sitomaan narua mehukattiin omaksi apuvälinetekeleeksi niin kuin vanhanaikaisesti vielä neuvotaan.

Harva ikääntyvästä mökkikansasta myöskään kykenee auttamaan uiden. Jos läheinen rantauinnilla joutuu vaikeuksiin, hänelle pitää heittää kättä pidempää, joka on jo valmiiksi käsillä - eli heittoliina.

Moni hukkuu humalassa hölmöillessään, mutta osa myös täysin vahingossa, kun varovaisuus oli vain tiedon puutteen vuoksi hukassa. Vesi on upea elementti, mutta vaatii kunnioitusta.

Juhannuksena turmissa ja väkivallanteoissa kuoli lopulta 25. Siinä on kyseessä suomalaisten ikiomat MM-palloilukisat: Ensin juodaan, sitten otetaan vene tai auto ja juodaan lisää. Jos venettä tai autoa ei ole, mönkijä tai vesijettikin kelpaa päättömään palloiluun. Voiton vie se, joka saa ensimmäisenä poliisit tai ambulanssin liikkeelle.

Liikennekuolemia ja väkivallantekoja voi selittää paljolti humalalla. Mitäpä se kertoo tulevista puukotus- ja rattijuopumusnäkymistä, kun tuoreen tilaston mukaan naisten alkoholin kulutus on kuusinkertaistunut 1980-luvulta ja eniten naisilla ovat yleistyneet yli kahdeksan annoksen juomiskerrat.

Huhhuh. Miesten juominen on yli kaksinkertaistunut, mutta juoppoja miehiä on ollut aina. Siksi sitä on vaikeampi ihmetellä.

Voisiko yhteiskunnan muutoksen tiivistää näin: Kun suuret ikäluokat olivat nuoria, lapset syntyivät soveliaasti yhdeksän kuukautta häistä. Sitä seurasi markkinavoimien aika, jolloin lapset syntyivät yhdeksän kuukautta työsuhteen vakinaistamisesta.

Nyt eletään aikaa, jolloin vain osa nuorista naisista tekee lapsia. He ovat työmäärältään ja harrastuksiltaan löytäneet isäkelpoisen miehen ja perheen rahat ja vapaa-aika riittävät lasten tekemiseen.

Osa ei tee lapsia, kun pitää bilettää bigbrother-tyyliin eli juoda se yli kahdeksan annosta useasti viikossa. Toinen iso osa nuorista aikuisista on masennuksen takia jo työkyvyttömyyseläkkeellä ennen kuin on täyttänyt 25 vuotta.

Ehkä sittenkin moni voisi harrastaa vaikka edes sitä rauhakseen uimista tai veneilyä kaiken pallottelun sijaan.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Päivän suosituimmat sisällöt

Luetuimmat 24 tuntia

Seuraa meitä myös Facebookissa
Savon Sanomat Facebookissa Savon Sanomat Twitterissä

Näitä luetaan juuri nyt

Pääkirjoitukset ja artikkelit