EmediateAd

Kirkko avaa latua muulle yhteiskunnalle

A A
29.8.2010 0:01

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei siihen kohdistuvasta kritiikistä huolimatta monessa asiassa enää ole kehityksen jarru. Hyvä esimerkki on muun muassa se, että syksyn seurakuntavaaleissa äänestämään pääsevät nyt myös 16- ja 17-vuotiaat nuoret. Valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa äänioikeusikäraja on edelleen 18 vuotta. Tutkittavana on, voitaisiinko äänioikeusrajan laskemista kunnallisvaaleissa kokeilla, mutta hankkeen toteutuminen on epävarmaa.

Uusia potentiaalisia äänestäjiä seurakuntavaaleissa on äänioikeusikärajan laskun ansiosta noin 100 000. On mielenkiintoista nähdä, kuinka moni heistä äänestää ja mikä on äänestysprosentti marraskuussa järjestettävissä vaaleissa.

Valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa nuorimmat ikäluokat ovat kaikkein passiivisimpia. Seurakuntavaaleissa näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Kirkko muistuttaa rippikouluista, joiden suosio on nousussa. Rippikoulujen jälkeen monet nuorista ovat parin vuoden ajan aktiivisia seurakuntalaisia. Nyt he pääsevät ottamaan kantaa seurakuntien asioihin myös äänestämällä mieleisiään ehdokkaita kirkkovaltuustoihin.

Äänestäminen tehdään nuorille helpoksi. Joissakin seurakunnissa ennakkoon voi äänestää lukioissa ja ammattikouluissa. Nuorten mielenkiintoa yritetään herätellä myös muun muassa Facebookin avulla.

Äänioikeutettuja evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä on seurakuntavaaleissa nyt 3,1 miljoonaa. Ongelma seurakuntavaaleissa on jo pitkään ollut, että vain pieni osa äänioikeutetuista vaivautuu äänestämään. Vuonna 2006 järjestetyissä edellisissä seurakuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa jäi 14,5 prosenttiin. Joissakin suurten kaupunkien seurakunnissa prosentti painui selvästi alle kymmenen.

Ei ihme, että kirkko jo kuluneella viikolla, kaksi kuukautta ennen vaaleja, käynnisti vaalikampanjan.

Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan seurakuntavaaleilla on tällä kertaa yhteiskunnallista merkitystä muullakin tavalla kuin sillä, että 16 vuotta täyttäneet pääsevät äänestämään. Kuntaliitoksien myötä myös seurakuntia on yhdistetty tai jatkossa yhdistetään. Oman seurakunnan sulauttaminen osaksi suurempaa seurakuntaa on monille kipeä asia.

On huomattava, että seurakuntavaaleissa äänestäjät voivat vaikuttaa suoraan omien seurakuntiensa asioihin. Kyse on siis kunnallisvaaleihin verrattavista paikallisvaaleista. Siksi kirkkoa muuten ravistelevat asiat, kuten vaikkapa sukupuolineutraali avioliitto, eivät todennäköisesti nouse vaaleissa tärkeiksi teemoiksi.

Toisaalta vaaleissa valitut kirkkovaltuustot päättävät kirkolliskokouksen edustajista, joten jollakin tavalla koko kirkon oppia ja järjestystä koskevat asiat saattavat silti nousta vaalikampanjan aikana esiin.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia