Kohti savutonta Savoa

25.2.2010 0:00 Matti Uusitupa

Tupakan terveyshaitat alkoivat tulla yleiseen tietoisuuteen 1950-luvulla. Tupakoinnin havaittiin olevan yksi kolmesta tärkeimmistä sepelvaltimotaudin vaaratekijästä. Muut olivat suurentunut veren kolesterolipitoisuus ja kohonnut verenpaine.

Mutta tupakoinnin haitat eivät rajoitu valtimotauteihin. Tupakointi on ylivoimaisesti tärkein keuhkosyövän aiheuttaja. Noin 90 prosenttia keuhkosyöpäpotilaista tupakoi tai on tupakoinut. Tupakka lisää myös joidenkin muiden syöpien vaaraa.

Viime vuosina tupakka on entistä vahvemmin yhdistetty krooniseen ahtauttavaan keuhkosairauteen, joka vaikea-asteisena johtaa keuhkojen toiminnan heikkenemiseen ja kuolemaan, ellei uusia keuhkoja ole saatavissa. Keuhkoahtaumasairautta voivat potea jo keski-ikäiset tupruttelijat. Tupakka heikentää myös vastustuskykyä. Toistuvat flunssat ja köhä ovat yleisempiä tupakoitsijoilla kuin tupakoimattomilla.

Tupakointitottumukset ovat vuosien saatossa muuttuneet Suomessa rajusti. Lisääntynyt tietoisuus tupakoinnin vaaroista, valistus, verotus ja lainsäädännön kiristäminen ovat olleet keskeisiä keinoja vähentää tupakointia.

Kun 1960-luvulla poltti vielä jopa kaksi kolmasosaa miehistä, nyt tupakoivia miehiä on noin neljännes miespuolisesta väestöstä. Naisten tupakointi on lisääntynyt, joskin tämä kehitys näyttää nyt pysähtyneen. Noin 20 prosenttia naisista tai nuorista tytöistä polttaa.

Savuton Eurooppa

Suomen ohella monissa muissa maissa on tehty radikaaleja ratkaisuja tupakoinnin vähentämiseksi. Muutama vuosi sitten esimerkiksi Irlannissa pubit tulivat savuttomiksi.

Tätä kauhisteltiin ja epäiltiin, ettei savuttomuus onnistu. Toisin kävi. Ravintolat ovat nykyisin savuttomia, mikä parantaa niiden viihtyvyyttä ja vähentää passiivista tupakointia, jonka tiedetään olevan haitallista. Euroopassa liikkuessa julkiset paikat ovat nykyisin järjestään savuttomia. Esimerkiksi lentoasemilla tämän huomaa.

Jo nämä esimerkit osoittavat, että ihminen kykenee muuttamaan käyttäytymistään jopa radikaalisti, kun perusteet ovat riittäviä.

Vetoaminen yksityisyyteen kaikuu tupakoinnin suhteen jo lähes kuuroille korville. Parveketupakointi nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun. Samoin viime aikoina on käyty keskustelua autossa tupakoinnista, kun mukana on lapsia.

Kännykkään puhuminen on kiellettyä, muttei savukkeen poltto, joka voi myös haitata tarkkaavaisuutta. Lapsien altistaminen pienessä tilassa passiiviselle tupakoinnille pitäisi jo maalaisjärjellä ymmärtää haitalliseksi.

Lapsi ja nuori oppivat myös apinoimalla vanhempiaan. Lisäksi tupakka on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava. Koukkuun jää sitä helpommin, mitä nuorempana altistuu tupakansavulle.

Kouluilla on eroja

Tuoreet tiedot nuorten tupakointitottumuksista lienevät jonkinmoinen pettymys monille. Tupakan vaarallisuus ja siihen kehittyvä nopea fyysinen riippuvuus lienevät yleisessä tiedossa. Tupakointi ei muutoinkaan ole coolia tällä hetkellä. Se, että kaveri polttaa, ei voi olla peruste sille, miksi minäkin alan polttaa.

Hämmästyttävää ovat myös suuret erot tupakointitottumuksissa nuorten keskuudessa. Kun lukiolaisista polttaa vain joka kymmenes, ammattioppilaitoksissa opiskelevista polttaa jopa 40 prosenttia.

Terveystiedon opetus tuli pakolliseksi oppiaineeksi muutama vuosi sitten. Miksi lukiolaiset omaksuvat terveemmät elämäntavat kuin ammattioppilaitoksissa opiskelevat? Tätä kysymystä ei pidä ohittaa pelkällä olan kohauksella. Nuorten itsensä tulisi nosta asia keskusteluun ja pyrkiä löytämään ratkaisuja, miten tupakointiepidemia erityisesti ammattioppilaitoksissa saadaan kuriin.

Koulutusyksikköjen johto ja opettajakunta varmasti tukevat hyviä hankkeita tupakoinnin vähentämiseksi. Mutta vastuu on myös vanhemmilla. Liika sallivuus koituu nuorten haitaksi.

Maakunta mukana

Savossa käynnistyi Savuton Savo kampanja 2015 vuonna 2008. Siihen ovat liittyneet jo lähes kaikki Pohjois-Savon kunnat. Lisäksi joukko yksityisiä ja julkisia työnantajia ovat julistautuneet savuttomiksi. Tällä on selvä ohjaava vaikutus, mutta pelkkä julistautuminen ei riitä. Savuttoman työpaikan kriteerit löytyvät www.savutonsavo.fi -sivuilta. Niihin kannattaa käydä tutustumassa.

Työnantajalle tupakoimaton työntekijä tuo selkeää välitöntä ja välillistä hyötyä. Paitsi tupakointiin käytettyä aikaa, tulee säästöä myös siitä, kun sairauspäivät jäävät vähäisemmiksi. Tupakointi voi lyhentää myös jäljellä olevaa työuraa, kun tupakkasairaudet raihnauttavat elimistöä ennen aikojaan.

Kuopion yliopisto julistautui savuttomaksi vuonna 2008. Nykyisin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus on savuton. Savuttoman kampuksen markkinointi on tapahtunut kovin matalalla profiililla. Ovien pielissä on tosin pienet laput, jotka asiasta kertovat. Savuton kampus voisi olla myös selkeä kilpailuvaltti opiskelijoiden rekrytoinnissa. Onhan kampus myös tulevaisuuden ekokampus.

Kuopion kaupunki on toteuttanut Terve Kuopio -ohjelmaa vuosia. Kaupunki työnantajana on ollut varovainen savuttomuudessaan. Kuopio toki löytyy savuttomien kuntien listalta.

Sitoutuminen savuttomuuteen vaatii poliittisilta päättäjiltä jämäkkyyttä. Tupakoinnin raju väheneminen suomalaisten miesten keskuudessa selittää osittain miesten keskimääräisen eliniän pitenemisen ja sepelvaltimotauti- ja keuhkosyöpäkuolleisuuden rajun laskun viimeisten vuosikymmenten aikana. Silti edelleen noin miljoona suomalaista polttaa säännöllisesti.

Nyt on aika puuttua nuorten tupakointitottumuksiin. Nelinkertaisiin eroihin ammattioppilaitoksien ja lukioiden välillä tupakoinnin yleisyydessä ei löydy järkiperusteita. Ero merkitsee myös osaltaan kasvavia terveyseroja, joita pitäisi kaikin tavoin kaventaa.

Tarvitsemme tulevaisuudessa savuttomia ammattimiehiä ja naisia.

Kirjoittaja on Kuopion yliopiston professori.