EmediateAd

Kuopion kaupunkiko yrityskielteinen?

A A
8.7.2010 0:01
Kuva: Juha Poutanen

Technopolis on ollut yksi Kuopion viime vuosien suurista yritysinvestoinneista. Isojen perässä kaupunkiin tulee myös pienempiä yrityksiä.

Matti Niiranen

Kuopio on selvästi laiminlyönyt omien paikallisten pk-yritysten kehittämisen. Elinkeinoasiat eivät ole ainakaan korjaantumassa".

Näin kommentoivat Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Mika Kolehmainen ja varapuheenjohtaja Antero Peiponen yrittäjäjärjestön keväällä tekemää kuntien elinkeinopolitiikkaa koskevaa kyselyä Kuopion kaupungin osalta.

En voinut tunnistaa tilannetta Kuopiossa niin huonoksi kuin edellä kuvatut kommentit ja itse kysely antavat ymmärtää, joten ryhdyin selvittämään, mistä asiassa on kysymys?

Suomen Yrittäjien tekemään Kuntien elinkeinopolitiikan mittaristo -kyselyyn vastasivat paikallisten yrittäjäyhdistysten hallituksen jäsenet. Kuopiossa vastaajia oli kymmenen.

Kyselyssä käytettiin viisiportaista asteikkoa, jossa vastaajat ottivat esitettyihin väittämiin kantaa olemalla täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, neutraali, jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä. Vastausvaihtoehdot annettiin nimenomaan tässä järjestyksessä. Siis ensimmäisenä oli vaihtoehto "Täysin eri mieltä".

Esimerkiksi kysymykseen "Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on hyvää", vastasi 50 prosenttia kuopiolaisista olevansa täysin eri mieltä. Kolme yhdistyksen hallituksen jäsentä eli 30 prosenttia vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että Kuopion ja yrittäjien välinen yhteistyö on ollut hyvää.

Yrittäjien kyselyyn on liitetty aikasarja Kuopion kehityksestä vuodesta 1993 vuoteen 2008. Tämän tilaston mukaan vuonna 1993 oli Kuopiossa 3 375 toimipaikkaa. Vuonna 2008 toimipaikkoja oli jo 4 635. Henkilöstön määrä toimipaikoissa oli lisääntynyt 16 500 henkilöstä 23 100 henkilöön. Liikevaihto oli kyseisenä aikana kaksinkertaistunut 2,1 miljardista 4,2 miljardiin euroon.

Erityisen nopeaa toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon kasvu oli vuosina 2006-2008. Vuoden 2009 notkahdus ei vielä näy tässä tilastossa, mutta se tiedetään, että Kuopio menestyi kilpailijakaupunkejaan paremmin myös viime vuonna.

Haasteita riittää
Myös kauppakamarit tekevät säännöllisesti selvityksiä eri alueiden kilpailukyvystä ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat yritysten sijoittumiseen. Kauppakamarien kilpailukykyselvitys tähtää tulevaisuuteen, joten sen lähtökohta on täysin erilainen kuin yrittäjien kyselyllä. Näin ollen näitä kahta kyselyä ei voi verrata keskenään.

Kauppakamarien kilpailukykyselvityksiin vastaavat yritysten edustajat laajasti, eivät vain kauppakamarin hallinnossa mukana olevat.

Ne alueet menestyvät, joilla on hyvät liikenneyhteydet, tietoliikenne mukaan lukien, laaja-alainen yliopisto ja ammatillinen koulutus sekä kansainvälistymiseen kykenevä lentokenttä. Nämä ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että alue saa yrityksiä ja sitä kautta veronmaksajia.

Tärkeä edellytys yritysten sijoittumiselle on myös se, että paikkakunnalta löytyy hyvä asuntotarjonta sekä yritysten henkilöstölle tarpeelliset päivähoito-, koulu-, sosiaali-, ja kulttuuripalvelut.

Kilpailukykyselvitysten perusteella Kuopion tilanne ei suinkaan ole huono, vaan melko hyvä. Käytäntö osoittaa, että nämä kauppakamareiden selvityksessä esitetyt näkemykset alueiden kilpailukyvystä toteutuvat jollakin aikavälillä.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan Kuopion seutukunta menestyi ns. BTV -mittarilla mitattuna vuosina 2000-2006 kolmanneksi parhaiten Tampereen ja Oulun seutukuntien jälkeen. Mittarissa tarkastellaan kansantuotteen kasvua, työllisyyttä ja väestökehitystä.

Kuopion elinkeinopolitiikka on tunnetusti panostanut suuriin hankkeisiin. Kaupunkiseudun kilpailukykytekijät näyttävät osoittavan, että Kuopio on nyt ja tulevaisuudessa ainoa Itä-Suomen keskus, jolla on menestymisen mahdollisuuksia merkittäviin kilpailijakaupunkeihin verrattuna.

Yritykset työllistävät
Se tiedetään, että julkinen sektori eli kunnat ja valtio eivät ole enää pitkään aikaan lisänneet työpaikkojaan muualla kuin keskushallinnossa Helsingissä. Työpaikat ovat siis syntyneet yrityksiin.

Näin tapahtuu myös tulevaisuudessa. Valtaosa työpaikoista tulee pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä johtuu siitä, että uusia yrityksiä syntyy suurten imussa erityisesti palvelualoille ja siitä, että suuret yritykset siirtävät ja ulkoistavat toimintojaan pienemmille yrityksille.

Pieniä yrityksiä voi kuitenkin syntyä vain, jos alueen talous on riittävän vahva. Tämä edellyttää, että alueella on suuria yrityksiä, teollisuutta ja kauppaa.

Kuopio voi siis menestyä suurten kaupunkien sarjassa vain, jos se saa jatkossakin suuria yrityksiä alueelleen. Tämäkään ei yksin riitä, vaan kaupungin elinkeinotoimen ja muiden vaikuttajien on koko ajan pidettävä huolta siitä, että myös pk-yrityksillä menee hyvin.

Yrittäjien hallituksen jäsenten näkemyksistä on Kuopiossa syytä keskustella kyselyn kapeudesta huolimatta. Kuvastaahan se joka tapauksessa yrittäjäaktiivien mielipidettä.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.

Torstaivieras

Kommentoi artikkelia