EmediateAd

Lääkkeitä pitää ja voi välttää

A A
31.7.2010 0:01
Kuva: Arkisto/Jouko Juutilainen

Suomalaisessa sianlihassa lääkejäämiä on niin vähän, että niitä on etsittävä kaasukromatografilla. Tilanne on syytä myös säilyttää sellaisena.

Venäjän elintarvikeviranomaisten tetrasykliinilöytö on aiheuttanut alan ammattilaispiireissä Suomessa lievää huvittuneisuutta. Kaasukromatografi on analyysimenetelmä, jolla on mahdollista saada esille hyvinkin pieniä jäämiä, mutta kyse ei ole enää elintarviketurvallisuuden varmistamisesta.

Takavuosina Suomessakin asetettiin erilaisia elintarvikkeiden jäämä- ja pitoisuusrajoja pitkälti sen mukaan mitä näytteistä havaittiin. Analyysimenetelmien kehityttyä tästä on luovuttu ja on siirrytty parempaan käytäntöön: rajat asetetaan sen mukaan mikä on ihmiselle vielä varmasti turvallista.

Venäläisten havainto tetrasykliinistä on silti syytä ottaa vakavasti. Se on yksi joskin pieni merkki siitä, että lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ei vuosi sitten kiinnittänyt turhaan huomiota mikrobilääkkeiden kovasti kasvaneeseen käyttöön. Lääkkeitä pitää ja voi välttää.

Moni asiantuntija uskoo mikrobilääkkeiden runsaan käytön nopeuttavan luonnonvalintaa, joka johtaa lääkeaineille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien lisääntymiseen. Sen lisäksi, että lääkkeiden käyttö heikentää eläinten hoidon tehoa, se saattaa myös uhata kansanterveyttä.

Sikojen lääkinnän kasvu todistaa omalta osaltaan, että sikatalouden yksikkökoon kasvu on ollut ainakin osittain hallitsematonta. Eläinten olosuhteet eivät ole aina pysyneet tasolla, jolla ne esimerkiksi ennen EU-jäsenyyttä olivat, kun yksiköt olivat pienempiä. Samaa kehitystä on nähty muualla Euroopassa, minkä ei todellakaan tarvitse tarkoittaa sitä, että Suomi seuraa perässä.

Pahamaineinen sirkovirus vaivaa jo suomalaisia sikaloita. Se pääsee jylläämään esimerkiksi silloin, kun sikaloissa on ylitäyttöä, jatkuvatäyttöisyyttä, eri ikäryhmät sekoittuvat ja ilmastointi ei ole riittävää. Sirkovirus heikentää sikojen vastustuskykyä, mistä seuraa usein sairaus, jota on viisasta hoitaa mikrobilääkkeillä.

Sikatalouden isot yksiköt ovat tulleet jäädäkseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tehotuotannossakin olisi mahdollista välttää lääkkeiden holtitonta käyttöä.

Pitkällä tähtäimellä eläinten hyvä hoito on halpoja mikrobilääkkeitä parempi lääke paitsi eläinten terveydenhoidossa myös tilojen kannattavuuden ylläpitämisessä.

Uhkia unohtamatta on yhä korostettava, että suomalainen elintarviketuotanto sopii malliksi mille tahansa maailman maalle. Suomalaisen elintarvikeketjun hyvästä tilasta on helppo vakuuttua esimerkiksi Mikkelissä parhaillaan meneillään olevassa valtakunnallisessa Farmari Suomen maatalousnäyttely 2010:ssä.

Näyttelyn yhtenä teemana on Maatilayrityksen hallittu kasvu. Se tukee mitä mainioimmin näyttelyn toista teemaa, joka on Suunmukkaista suomalaista.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia