EmediateAd

Luettu pitäisi myös ymmärtää

A A
8.9.2010 0:03

Tämän päivän virka- ja tiedesuomi näyttää tämän päivän tavallisesen ihmisisen silmissä yhtä käsittämättömältä kuin Mikael Agricolan aikaiset fraktuurakirjaimet.

Kautta maailman vietetään tänään kansainvälistä lukutaitopäivää. Yhdistyneitten kansakuntien joukossa on edelleenkin maita, joissa lukutaidottomuus on karua arkipäivää yhdessä kaikenlaisen muun jälkeenjääneisyyden, köyhyyden ja sairauksien kanssa miljardeille ihmisille. Suomessa ja muissa hyvinvointivaltioissa ei pitäisi kuitenkaan tuudittautua siihen uskoon, että lukutaidottomuus on vain kehitysmaiden ongelma.

Kasvavat sosiaaliset erot ruokkivat syrjäytymistä myös vauraissa teollisuusmaissa, ja sen myötä hyvin monet ihmiset putoavat pois kehityksen rattailta. Kun aikuiset menettävät otteensa normaalista elämänmenosta, myös heidän lapsensa ovat suuressa vaarassa syrjäytyä heti syntyessään.

Painettu sana on joutunut hyvinvointivaltioissa puolustuskannalle uuden, sähköisen tiedonvälityksen paineessa. Tämä muutos ei sentään vähennä lukutaidon merkitystä, koska nettilehdet, netin sosiaaliset sivustot tai sähköiset kirjat eivät avaudu käyttäjälleen ilman sitä.

Lukutaidon kannalta suurin huolenaihe ei piile internetissä tai muissa sähköisissä välineissä, vaan siinä, että kieli muuttuu käsittämättömäksi. Tämä on todellinen uhka myös Suomessa, ja vaikka siitä on varoitettu jo vuosia, mitään ei ole tehty uhan torjumiseksi.

Suomen kuten kaikkien muittenkin kielien pitäisi olla niin selkeitä, että kansalaisten suuri enemmistö ymmärtää, mitä sanoilla, lauseilla ja virkkeillä tarkoitetaan. Yhteiskunnallinen koneisto, jonka tehtävänä olisi tietenkin kantaa huolta myös kielen ymmärryksestä, on tässä suhteessa laiminlyönyt tehtävänsä.

Eikä vain laiminlyönyt, vaan jopa pahentanut asioita entisestään. Virkamiehet ja poliitikot ovat kehittäneet oman vierasperäisiä tai muutoin monimutkaisia sanoja vilisevän kielensä, joka ei sano tavalliselle pulliaiselle mitään. Heitä kuunnellessaan tai heidän tekstejään lukiessaan kansalainen voi vain toivoa hurskaasti, että "hyvää ne varmaan tarkoittavat".

Eri tieteenalojen tutkijat ovat oma lukunsa. Lääketieteen sanasto on ollut kansalle aina niin vierasta, että sitä ei ole koettu edes ongelmaksi, koska "tohtorithan ne reseptejä kirjoittavat". Sen sijaan on hyvin surullista, että esimerkiksi yhteiskuntatieteilijät käyttävät tänään kieltä ja ilmaisuja, joka ei avaudu juuri millään heidän tutkimuskohteilleen. Kun otetaan tieteen arvovallalla kantaa vaikkapa köyhyyteen, niin hyvä olisi itse köyhänkin tietää, mitä hänestä sanotaan.

Euroopan unioni on osaltaan omalla virkakielellään sumentamassa suomen kielen ymmärrettävyyttä. Uusin tuholainen ja suoranainen kauhistus ovat internetissä käytössä olevat automaattiset käännösohjelmat. Niitten tuottamaa suomen kieltä ei ymmärtäisi edes isä Agricola, joka 1500-luvulla loi kirjoitetun suomen kielen.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia