Katsot Savon Sanomien arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 11.07.2012 22:14
A A A

Luova talous kasvaa

Kuva: Jukka Gröndahl
Kuva: Aleksi Poutanen

Luova talous on yksi nopeimmin kasvavista teollisuuden aloista maailmassa. Kasvu on ollut viime vuosikymmenellä vuosittain kahdeksan prosentin tietämillä. Se on ollut selkeästi muita toimialoja nopeampaa.

Kulttuurin toimialojen arvonlisäys kasvoi maassamme vuosina 1995–2008 kolmesta miljardista eurosta 5,1 miljardiin euroon. Ala työllistää runsaat 100 000 henkilöä, mikä on vajaat viisi prosenttia kaikista työllisistä.

Luovalle taloudelle ei ole olemassa yhtä, yhteisesti sovittua ja selkeää määritelmää.

Laajimman näkemyksen mukaisesti luovat alat sisältävät kaikki alat, jotka synnyttävät tekijänoikeuksia, patentteja ja tuotemerkkejä. Tällöin toimiala nähdään liiketoimintana, joka perustuu aineettoman omaisuuden kaupalliseen hyödyntämiseen.

Luoviin aloihin lasketaan kuuluvaksi muun muassa muotoilu, graafisen alan toiminta, arkkitehtuuri, elokuva- ja tv-tuotanto sekä jakelu, digitaalinen sisältötuotanto, musiikin ja äänitteiden tuotanto, kirjojen tuotanto ja jakelu, esittävä taide, kuvataide sekä kulttuurin ohjelmapalvelu- ja tapahtumatuotanto.

Luovien toimialojen mahdollisuus perustuu suurelta osin teollisen tuotannon muutokseen. Tuotannossa materiaalisten komponenttien kuten raaka-aineiden, koneiden ja perinteisten tehtaiden rooli on vähentymässä. Vastaavasti tuotannon henkisten komponenttien, palvelujen, innovaatioiden ja tietämyksen merkitys korostuu. Luoville toimialoille avautuu mahdollisuuksia perinteisen teollisuuden piirissä.

Viime vuosien aikana on asetettu suuria toiveita luovan toimialan kasvulle aivan samaan tapaan kuin matkailun kasvulle on jo vuosikymmeniä tehty. Asialla ovat eri projektein olleet työ- ja elinkeino- sekä opetus- ja kulttuuriministeriöt sekä maakunnalliset toimijat.

Tavoitetta on hoettu mantran tavoin, mutta kovinkaan paljon konkreettisia toimia asian edistämiseksi ei ole kyetty saamaan aikaiseksi. Eri hankkeet ovat jääneet joko teoreettisiksi pohdinnoiksi tai pienimuotoisiksi ja paikallisiksi.

Hankkeiden ongelmana on ollut se, että toimijat pääsääntöisesti tulevat julkiselta sektorilta. Yritystoiminnan osaaminen ja lähtökohtien ymmärtäminen ja erityisesti sisäistäminen on monta kertaa ollut puutteellista. Kunnallinen kulttuuritoimija on usein kovin kaukana yrittäjyyden ideasta.

Toisaalta luovan toimialan yritykset ovat pieniä mikroyrityksiä eikä niiden tukena ole vahvoja toimialarakenteita. Näin ollen on luontevaa, että hankkeita hallinnoidaan julkisen sektorin toimesta. Sama koskee myös matkailuhankkeita.

Vaarana on kuitenkin se, että toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen kiinnitetään liian vähän huomiota. Hankkeiden ajatukset eivät jää elämään yritysten arjessa eivätkä yritykset pysty osallistumaan riittävästi hankkeiden toimenpiteiden ja sisältöjen suunnitteluun ja pohdintaan.

Kulttuurin toimialan arvonlisäystä, tuotantoa ja työllisyyttä on mitattu Tilastokeskuksen tuottamalla kulttuuritilinpidolla. Luova talous ei ole erillinen osa elinkeinojen toimialaluokituksessa. Siksi luotettavien tietojen saaminen muun muassa yritysten lukumäärästä ja alan kehityksestä on vaikeaa. Selvää kuitenkin on, että alan yritysten määrä valtakunnallisesti on voimakkaassa kasvussa.

Luovien alojen yritysten kehittäminen edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä. Koulutusjärjestelmän pitää tukea luovuutta ja yrittäjyyttä, lapsille ja nuorille pitää olla harrastusmahdollisuuksia, oppilaitosten ja toimintaympäristön pitää tukea innovaatioita.

Toimintaympäristön pitää luoda kaikella tapaa edellytyksiä yrittäjyydelle ja luovuudelle. Yritystoiminta tarvitsee aina toimitiloja, myös luovat toimialat.

Luovilla aloilla ei toimi täsmälleen sama sabluuna kuin teollisuudessa ja muussa yritystoiminnassa. Luovat alat tarvitsevat studioita, harjoitustiloja, toimistoja, tietyllä tapaa luovan toimialan yritystaloja, joissa on mahdollista verkottua eri toimijoiden kesken. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat vanhat myllyn tilat Kuopiossa.

Monta kertaa vanhat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset voivat toimia näiden yritysten toimitiloina. Parasta suojeluahan on taloudellisesti kannattava liiketoiminta.

Pohjois-Savossa kiinteistömarkkina ei toimi. Yritystiloja käytännössä tuottavat vain kunnat ehkä Kuopiota lukuun ottamatta. Luovan toimialan suhteen Kuopiokaan ei ole poikkeus. Luovan toimialan edistämisessä kunnilla on aivan keskeinen rooli paitsi asian yleisenä edistäjänä ja yritysneuvojana myös toimitilojen järjestäjänä.

Maakunnallisten rahoittajien tulee myös nähdä entistä paremmin luovan toimialan mahdollisuudet.

Muotoilu ja design ovat teollisuuden arkea. Kaiutinvalmistaja Genelec Oy on tehnyt vuosikausia yhteistyötä muotoilija Harri Koskisen kanssa, samaten Olvi Oy. Traktorit, metsäkoneet, hitsauslaitteet, autot, kodinkoneet, kännykät, käytännössä kaikki teollisesti tuotetut esineet ja laitteet saavat ulkoasunsa muotoilijan ajatuksista ja ideoista. Eikä pelkästään ulkoasua, vaan myös parempaa käytettävyyttä ja toiminnallisuutta.

Design on keskeinen kilpailutekijä laajasti ymmärrettynä.

Luovilla toimialoilla on ollut kautta historian merkittävä asema suomalaisessa tuotannossa. Iittalan lasit, Arabian astiat sekä Hackmanin aterimet ovat olleet kansainvälisesti tunnettuja ja haluttuja jo viime vuosisadan alusta.

Maakunnan alueella Ritva-Liisa Pohjalainen on käsite. Hänen suunnittelemansa korut, tekstiilit, maljakot ja mitä moninaisimmat tuotteet ovat maakunnan ylpeydenaihe ja ovat tunnettuja niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

Vieremäläislähtöinen, nyttemmin helsinkiläistynyt muotisuunnittelija Katri Niskanen on yksi lupaavimmista nuorista tekstiili- ja vaatesuunnittelijoista. Luovilla aloilla on mahdollisuuksia.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.

Lähetä linkki
Sähköposti

Päivän suosituimmat sisällöt

Seuraa meitä myös Facebookissa
Savon Sanomat Facebookissa Savon Sanomat Twitterissä

Pääkirjoitukset ja artikkelit