<p> Elämässä on varmaa lopulta vain yksi asia. Se päättyy lopulta kuolemaan. Joillakin se on edessä ennemmin kuin toisilla.</p><p>Elämisen kannalta mukavampi uutinen on, että toisen maailmansodan jälkeen syntyneet elävät paljon kauemmin kuin syntymähetken elinajanodote antaa odottaa.</p><p>Sen myötä yhä useampi elää tulevaisuudessa 100-vuotiaaksi. Näin kirjoittaa Max Planck -instituutissa työskentelevä <b>Mikko Myrskylä</b> viime torstaina ilmestyneessä <i>Tieto&trendit</i>-lehdessä.</p><p>Myrskylän mukaan kehityksen jatkuessa nykyisellään pojista joka kymmenes ja tytöistä viidennes elää 100-vuotiaaksi. Historian vanhin tunnettu ihminen lienee 122-vuotiaaksi elänyt <b>Jeanne Clement</b>. Siinä ajassa ehtii näkemään elämää jo useammalta kantilta. </p><p><b>Viime vuosisadan</b> alussa vastasyntyneen suomalaisen pojan elinajanodote oli 43 vuotta. Käytännössä elonpäiviä on luvassa kuitenkin pidempään kuin elinajanodote antaa ymmärtää. Siksi viime vuosisadan alussa vastasyntynyt poikakin pääsi maistamaan elämää jopa 45- vuotiaaksi saakka.</p><p>Näin nelikymppisenä joutuu väkisin ajattelemaan, että sillä aikakaudella olisin jo enemmän elämän ehtoopuolella. </p><p>Tosiasia on, että kuolleisuus on alentunut Suomessa ja muissa teollisuusmaissa. Siksi voidaan olettaa, että näin käy myös jatkossa.</p><p>Koska ihmiset pitävät itsestään koko ajan parempaa huolta, niin entistä vanhemmaksi elävä kansa pystyy olemaan entistä kauemmin myös työelämän palveluksessa. Saman kehityksen myötä ihmiset ehtivät nauttia entistä kauemmin myös ansaitsemistaan eläkepäivistä, esimerkiksi jopa 40 vuoden ajan.</p><p>Vaikka pitkään elämään on mahdollisuuksia, niin elämäntavat saattavat koitua kuolemaksi normaalia aikaisemmin. Yleisimmät tappajat ovat tupakka, alkoholi ja lihavuus. Terveysvalistuksen ja muun muassa hinnankorotusten myötä tupakkaa poltetaan entistä vähemmän ja alkoholin käyttö on kääntynyt laskuun.</p><p>Lihavuus sen sijaan on kasvava kansanterveyden ongelma. Työikäisistä noin 20 prosenttia on lihavia ja jopa 60 prosenttia liikapainoisia. Erityisen huolissaan ollaan nuorten aikuisten lihomisesta.</p><p>Tosin joidenkin tutkimusten mukaan ylipaino voi olla myös eri sairauksilta suojaava tekijä, varsinkin ikääntyneillä ihmisillä.</p><p><b>Eläkkeelle siirtyy </b>seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 350 000 suomalaista. Uusimmassa Talouselämässä todetaan, että ikä on uusi Nokia. Sen mukaan suomalaisille yrityksille avautuu monia mahdollisuuksia kun suuret ikäluokat alkavat hemmotella itseään. </p><p>Lehden artikkelissa sanotaan, että muutos luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suuret ikäluokat ovat näet aktiivisia, terveitä ja varsin vauraita. Heillä on aikaa ja halua nauttia elämästään. Lisäksi heillä on myös varaa maksaa siitä. Kenties sitä varaa on jopa enemmän kuin tulevilla sukupolvilla.</p><p>Eniten kysyntää odotetaan erilaisille hyvinvointipalveluille. Kasvua voidaan ennustaa myös siivous- ja ruokapalveluille. Seniorikansalaiset ovat liikkuvaa sorttia, jotka liikkuvat huvilan ja kaupunkiasunnon välillä sekä matkustavat paljon myös ulkomailla.</p><p><b>Haluaisin mieluusti </b>elää vanhaksi, mutta tuskin 100-vuotiaaksi. Vanheneminen tuntuu kaikesta huolimatta olevan nykyihmiselle edelleen enemmän rasite, vaikka se on luonnollinen osa elämän jatkumoa. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa kun pitäisi aina olla vähintään nuorekas, pystyä jatkuvasti tehokkaampaan ja tuloksellisempaan tekemiseen.</p><p>Vanhenemista on pidettävä rikkautena, ei turhana kulueränä. Elämänkokemuksen myötä karttuu viisautta, eikä ihminen voi saada sellaista pääomaa mistään muualta.Lopulta elämä on vanhenemista varten.</p><p><i>Kirjoittaja on Savon Sanomien Keski-Savon aluetoimittaja.</i> </p>
