EmediateAd

Maailman paras

A A
21.8.2010 0:01

Olli-Pekka Ryynänen

Suomi sai jälleen aihetta kansalliseen ylpeyteen, kun Newsweek-lehden teettämä tutkimus arvioi Suomen maailman parhaaksi paikaksi elää. Aikaisemmin on vertailtu ainakin kilpailukykyä, talouden toimivuutta, onnellisuutta ja hyvinvointia. Mittareissa on ollut mukana niin pehmoa kuin tosi kovia mittareita.

Suomi on ollut jatkuvasti vertailuissa viiden parhaan joukossa, ja ykkössijoja on tullut mukavasti. Unohtakaa kehno urheilumenestys ja olkaa ylpeitä siitä, että oikeasti merkityksellisissä asioissa ollaan hyviä.

Suomalaisten kansalliseen tapaan saimme myös keskustelun siitä, etteivät mittarit olleet oikeita ja Suomi on edelleen se pimeyden ja loskan valtakunta kuin ennenkin. Hyviä uutisia on vaikea kestää, kun ne hankaloittavat itsesäälissä rypemistä.

Suomi sijoittui melkein kaikissa mittareissa kärkipäähän, mutta terveydessä olimme jaetulla 17. sijalla. Erot maiden välillä olivat niin pieniä, että yhtä hyvin olisimme voineet olla Portugalin kanssa sijalla 23. Aikoinaan Suomea pidettiin terveydenhuollon mallimaana ja sellaisena maailman parhaana. Noista ajoista asema on karissut pahasti. Olemme jääneet polkemaan paikoillemme, kun muu maailma on ajanut ohi.

Kun menestystä on saatu muilla aloilla ja ennen pärjäsimme terveydessäkin, voisi Suomi lähteä järjestelmällisesti parantamaan terveydenhuollon tasoa tavoitteena vallata jälleen ykkössija. Sijoitus sinänsä ei ole niin tärkeä, mutta kansalaisten terveys on.

Mikä strategia pitäisi valita? Yleensä helpoin tapa parantaa keskiarvoa on jakauman huonoimpien parantaminen. Tähän perustuu myös menestyksemme koulutuksen vertailussa. Fiksuja meillä on saman verran kuin muuallakin, mutta Suomen koulujen huonoimmat oppilaat ovat paljon parempia kuin muiden maiden huonot. Johtuneeko se sitten koulusta, onkin jo eri juttu. Foneettinen kieli, joka kirjoitetaan samoin kuin äännetään, ja tekstitetyt tv-ohjelmat taitavat olla Suomen kovimmat valtit.

Terveysongelmat liittyvät vahvasti muuhun huono-osaisuuteen. Päihde- ja mielenterveysongelmat ja suurempi sairastuminen mihin tahansa tautiin ovat yhteydessä alhaiseen koulutukseen ja köyhyyteen. Kun Suomen huonoimmin menestyvät koululaiset kuitenkin ovat muun maailman huonosti menestyviä paljon parempia, luulisi meillä olevan erinomaiset mahdollisuudet pureutua syrjäytymisen perimmäisiin syihin.

Terveyden edistämisessä syrjäytymisen ehkäisy ja syrjäytyneiden palvelut tulee nähdä ensisijaisina. Hyväosaisten ihmisten kolesterolitasojen viilauksella ei enää voi paljoa kansanterveyshyötyä saavuttaa. Teknologian lisääminen sairaaloihin on sekin hyödyllistä vain, jos hyöty on oikeasti osoitettavissa.

Nyt töihin palatessa olisi juristien palveluista tarvetta. Eikö mistään löydy pykälää, jonka mukaan julkishallinnon työaikaseuranta- ja matkalaskuohjelmien valmistus ja levitys saataisiin julistetuksi rikokseksi ihmisyyttä vastaan?

Niiden nykyinen asema työpaikkakiusaamisen ykköstykkeinä ei näytä riittävän poistamaan pahaa keskuudestamme.

Kirjoittaja on yleislääketieteen professori Itä-Suomen yliopistossa.

Ajassa

Kommentoi artikkelia