EmediateAd

Mielikuva ei ratkaise

A A
26.7.2010 0:02

Kun tarkastelee puolueiden puheenjohtajien ikäjakaumaa, ei uskoisi, ettei politiikka kiinnosta nuoria. Puolueita eivät johda tietenkään teinit, mutta paljon on muuttunut Juho Kusti Paasikiven ajoista.

Paasikivi oli sikaria tuprutteleva pystytukkainen jäyhä valtion asioiden hoitaja. Nykyinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) edustaa toistaa laitaa niin iältään kuin imagoltaan.

Kiviniemen ensi vuoden eduskuntavaaleissa haastavat Jyrki Katainen (kok.) ja Jutta Urpilainen (sd.) ovat Kiviniemeä muutaman vuoden nuorempia samoin kuin hallituspuolue vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki. Mielipidemittauksissa pärjäävä Timo Soini (ps.) kuuluu 48-vuotiaana säännön rikkoviin poikkeuksiin.

Nuori puoluejohtaja ei ole ennenkokematonta kovissakaan paikoissa. Esko Aho (kesk.) ryhtyi selvittelemään Suomen lamasotkuja 1990-luvun alussa 36-vuotiaana pääministerinä. John F. Kennedy nousi USA:n presidentiksi hieman yli nelikymppisenä.

Kun puolueet nostavat keulakuvikseen nuoria ja edustavia poliitikkoja, väistämätön kysymys kuuluu, onko mielikuvilla liian suuri painoarvo keskeisiä henkilövalintoja tehtäessä. Onko tärkeämpää massojen syleily kuin puolueen perusarvojen ja vaihtoehtojen alleviivaaminen?

Esimerkiksi Urpilaisella oli puheenjohtajakautensa alkutaipaleella vaikeuksia yhteensovittaa julkista minäkuvaansa verkkosukkakuvineen siihen todellisuuteen, jossa puolueen peruskannattajakunta teollisuuspaikkakunnilla eli.

Puheenjohtajat ovat keskeisiä puolueiden linjanvetäjiä. Median jatkuva läsnäolo edellyttää, että he pystyvät selkokielisesti perustelemaan vaihtoehtonsa ja konkretisoimaan sen vaikutukset.

Asioiden hallinta, ei ikä, ratkaisee politiikassakin. Toki yleisellä elämänkokemuksella on merkityksensä. Keskeinen osa poliitikon ammattitaitoa ymmärryksen lisäksi on, että hän on tai uskaltaa olla ymmärrettävä.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia