EmediateAd

Mutu-tuntumalla

A A
16.3.2010 0:01

Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista äänioikeutetuista käyttää tätä oikeuttaan, mutta vain yksi kolmasosa kansalaisista tietää, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa.

Vain runsas toinen puoli täysikäisistä suomalaisista tietää kotikuntansa kaupunginjohtajan tai kunnanjohtajan nimen. Vain noin yksi kuudesta on perillä, mikä on hänen kunnallisveroprosenttinsa.

Siinä pari poimintaa tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansakunnan nykyistä yhteiskunnallista tietämystä (Turun Sanomat 14.3.2010). Enemmän kuin vuosisadan suomalaiset ovat julistaneet ympäri maailmaa erinomaista poliittista valveutuneisuuttaan, jonka tuloksena Suomen naiset saivat ensimmäisten joukossa äänioikeuden. Tohtori Kimmo Elon ja maisteri Lauri Rapelin tekemän selvityksen mukaan meillä ei ole tosiasiassa enää mitään kerskailemisen aihetta vaan enemmänkin hävettävää.

Nuori Suomi oli aikanaan yhteiskunnallisesti aktiivisten ihmisten tasavalta. Koululaitos levitti tietoa tehokkaasti ja tasaisesti kaikille heti pienestä pitäen, ja lisäoppia hankittiin järjestötyössä iltaisin.

Mitä enemmän Suomessa on alettu myöhemmin puhua osallistumisesta, sitä vähäisemmäksi on pudonnut kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon. Politiikka ja erityisesti jotkut poliitikot herättävät kyllä sinänsä edelleen tulisia intohimoja, mutta poliittinen perustietämys on romahtanut. Jos äänestäjä ei tunne enää hallitus- ja oppositiopuolueitten eroa, niin politiikkaa tehdään silloin puhtaalla mutu-tuntumalla.

Surullisinta on, että poliittinen tietämys on heikointa siellä, missä politiikasta olisi eniten apua. Syrjäytyneet ja heikosti koulutetut jättävät äänestämättä, vaikka juuri heidän pitäisi olla ensimmäisinä vaaliuurnilla. Kimmo Elon ja Lauri Rapelin tutkimus on ankara hätähuuto niin kouluille, puolueille kuin tiedotusvälineillekin: yhteiskunnallinen perustyö on lyöty viime vuosina perusteellisesti laimin.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia