Talouden haasteet ovat kärjistäneet asetelmia EU-maiden sisällä ja asettaneet EU-maiden suhteet koetukselle.
Monien tavallisten eurooppalaisten tunteet ovat pinnassa. Panokset ovatkin kovat. Jos emme löydä yhteistä säveltä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi, olemme vaarassa menettää paljon. Ei vain taloudellisesti vaan myös hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ja tietysti myös poliittisesti, eurooppalaisessa yhteistyössä.
Tällaisten paineiden alla syntyy helposti eripuraa. On asiaerimielisyyksiä, epävarmuutta ja lyhytnäköistä oman edun tavoittelua. Vaikeita asioita yksinkertaistetaan tavalla, joka hipoo epä-älyllisyyttä. Julkisuudessa seuraa välillä sekamelska, joka lisää ihmisten epätietoisuutta ja huolta.
Minä olen monien muiden suomalaisten tavoin ärtynyt joidenkin kumppanimaidemme vastuuttomasta talouspolitiikasta. Monia meistä tympii, että joudumme setvimään toisten sotkuja. Tuntuu kohtuuttomalta, että itsensä vaikeuksiin saaneet maat arvostelevat meitä, jotka olemme hoitaneet asiamme vastuullisesti. Tilanteen vakavuus nostaa tunteet pintaan.
Meillä Suomessa on tahoja, jotka vetävät tästä turhautumisesta väärät johtopäätökset. Toisten tavoite on yhteisen valuutan rikkominen. Toiset eivät periaatteessa ole euroa vastaan, mutta vastustavat kaikkia toimia, joita yhteisen valuuttaunionin korjaaminen vaatii.
Koskaan ei kannata uskoa yhteen totuuteen. Politiikassa on aina vaihtoehtoja. Mutta jokaisella vaihtoehdolla on myös omat seurauksensa ja hintansa. Yhteistä kaikille nyt edessämme oleville vaihtoehdoille on, että helppoja vastauksia ei kerta kaikkiaan ole. He, jotka esittävät helppoja ratkaisuja, jättävät kertomatta koko totuuden.
Toivon todella, että euron kaatumista tai Suomen irtaantumista toivovat tahot kertovat heti ja totuudenmukaisesti, mitä siitä suomalaisille seuraisi. En ole tätä analyysiä heiltä kuullut. Enää ei riitä, että oman vaihtoehdon kohdalla kertoo vain alun, mutta jättää kertomatta lopun eli seuraukset tavallisille suomalaisille.
Tyhjät puheet voivat olla kohtalokkaita silloin kun on tosi kyseessä. Ei ole olemassa helppoa ratkaisua, jolla Suomi irtautuisi kaikesta yhteisestä ja kukoistaisi yksinään. On harhaluulo, että Suomen ero eurosta olisi vain ”hetken kirpaisu” ilman merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Itse uskon erittäin vahvasti siihen, että euron säilyminen ja Suomen pysyminen mukana on suomalaisten kannalta ylivertaisesti paras vaihtoehto. En todellakaan toivo, että joudumme kokemaan, mitä euron purkautumisesta tai eurosta eroamisesta seuraisi. Se ei olisi maailman eikä edes Suomen loppu – olemme selviytyneet monin verroin pahemmastakin – mutta vaikutus talouskasvuun, suomalaisiin työpaikkoihin ja tavallisten suomalaisten arkeen olisi dramaattinen.
Käytännössä joutuisimme tekemään merkittäviä leikkauksia hyvinvointibudjettiimme ja samalla perimään ihmisiltä lisää rahaa korkeampina veroina.
Itse olen toteuttanut politiikkaa, jonka olen arvioinut palvelevan parhaiten Suomen ja suomalaisten etua. Jos etsisin poliittisia pikavoittoja, en olisi ajanut Suomen osallistumista euromaiden kriisitoimiin. Olen tehnyt niin, koska se on suomalaisten kannalta parempi tai vähemmän huono vaihtoehto.
Meitä eurooppalaisia yhdistävät yhteinen maanosa, yhteinen arvopohja ja lukuisat muut asiat, mukaan lukien yhteinen valuutta. Eurooppalaisuutta ei ole vain Euroopan unioni, mutta unioni on tehnyt eurooppalaisuudesta enemmän yhteistä. Se on varustanut eurooppalaiset kohtaamaan uudenlaiset haasteet globalisaation oloissa.
Olen sitoutunut lujasti Euroopan yhdentymiseen, koska se on pienen, viennillä vaurastuneen maan etu. Suomen osallistuminen integraatioon on myös perustavanlaatuinen arvovalinta. Yhteisen hankkeemme jatko edellyttää toimia unionin ja euron säilyttämiseksi sekä jatkossa entistä syvempää yhdentymistä.
Olen valmis ottamaan seuraavan askeleen integraatiossa, jos vakuutun ensin siitä, että yhteiset säännöt ovat reilut ja niistä pidetään kiinni. Tällöinkin meidän on tietoisesti päätettävä, missä asioissa ja minkälaisella aikataululla haluamme olla mukana.
Kaikki keskeiset ratkaisut tehdään eduskunnan avoimen keskustelun kautta. Yhteisvastuuta veloista tai liittovaltiota verotusoikeuksineen en kuitenkaan voi kannattaa.
Suomen pitää nyt kertoa omat kantamme siitä, miten EU-maiden on hoidettava talouttaan ja miten unionia tulee kehittää. Yhtä tärkeää on tehdä tunnetuksi oma talousajattelumme. Useat kollegani Euroopassa ovat hyviä ystäviäni, ja he tietävät ajattelumme. He tietävät, että puolustan viimeiseen saakka suomalaisten etua. Vaikka olemme joistakin asioista eri mieltä, arvostamme silti toisiamme.
Samaan aikaan meidän on ymmärrettävä se, että joillakin kumppaneillamme on todella kova hätä. Monet maat kamppailevat perimmäisten kysymysten äärellä. Muun muassa Espanjassa ja Italiassa on ryhdytty todella mittaviin talouden tervehdyttämistoimiin, jotka kirpaisevat pitkään.
Aion panostaa nyt erityisesti tapaamisiin eteläeurooppalaisten kollegoideni kanssa, jotta voisimme avoimesti puhua ajankohtaisesta tilanteesta. Meillä on yhteinen ongelma, joka ratkeaa vain yhdessä. Kukaan ei voi voittaa yksinään. On kuitenkin kohtuullista odottaa, että itsensä ongelmiin ajaneissa maissa ymmärretään myös suomalaisen veronmaksajan näkökulma.
Kansalaiset odottavat poliitikolta viisaita päätöksiä. Moni on sanonut suoraan, ettei päätösten tarvitse aina olla suosittuja, mutta poliitikot on valittu perehtymään asioihin ja kantamaan vastuuta kansalaisten puolesta. Meidän on kuunneltava kansalaisia tarkkaan, mutta meidän on myös osoitettava johtajuutta.
Suomi tulee aina pärjäämään samoilla eväillä kuin tähänkin saakka, eli rehellisellä työnteolla, yhteispelillä ja toisistamme huolehtimalla. Pärjäämme, kunhan pidämme pään kylmänä ja toimimme normaalin talonpoikaisjärjen mukaan.
Suomen pärjääminen olisi vain paljon helpompaa, jos koko Euroopalla menisi hyvin. Onneksi siihenkin voimme vaikuttaa. Mutta se edellyttää rohkeutta ja rehellisyyttä.
Kirjoittaja on Suomen pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.
Keskustelua aiheestaPAAVO MUSTONEN, JUANKOSKI
15.7.2012 11:56:12Jyrki Katainen otsikoi artikkelinsa "Olemme samassa veneessä".
Se pitää paikkan suhteessamme muuhun Eurooppaan kaikissa oletettavissa olevissa tilanteissa. Samassa venessä ollaan siitäkin huolimatta vaikka joutuisimme eroamaan eurosta. Siinä tapauksessa seuraukset olisivat kuten Jyrki katainen sa...Vastauksia: 6Osallistu keskusteluun
