| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Rahaa sossusta
Björn Wahlroos, Ajatusten Vantaa, pääsi otsikoihin sanottuaan ulkomaiselle lehdelle, ettei köyhien tukemista voida jatkaa. Wahlroos selitti tarkoittaneensa vain liian lyhyitä työuria, mutta puhui kyllä köyhistä ja hajonneista perheistä. Hyvinvointivaltiota hän on sanonut ihmisten onnellisuuden esteeksi.
Englannin lääkärilehti (BMJ 10.7.2010) antoi uuden näkökulman hyvinvointiyhteiskuntaan. Tutkijat olivat tehneet laajan vertailun 18 maan välillä ja hakeneet yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuollon rahan käytön ja kansalaisten kuolleisuuden välillä. Tutkijat huomioivat rahan käytön kehityksen ja joidenkin maiden suuremman varallisuuden..
Tulokset olivat selkeät. Rahan käyttö sosiaalitoimeen oli suorassa yhteydessä kuolleisuuteen. Jos rahaa lisätään sosiaalitoimeen 100 dollaria asukasta kohden vuodessa, pienenee ikävakioitu kokonaiskuolleisuus noin yksi prosentti. Eniten pienenevät päihde- ja sydänkuolemat.
Suomi oli samassa ongelmassa kuin Tanska: kuolleisuus oli suurempi kuin rahan käytöstä olisi voinut päätellä
Entä jos sama 100 dollaria henkeä kohti käytettäisiin terveydenhuollon tehostamiseen? Mitään yhteyttä terveydenhuollon rahankäytön ja kansalaisten terveyden välillä ei ollut. Rahan lisääminen terveydenhuoltoon tuotti jokseenkin nollahyödyn, vaikka vähän paranemista olisi odotettavissa syöpäkuolemien pienenemisessä.
Samoin tutkijat selvittävät, mitä tapahtuisi, jos maan kaikki kansalaiset rikastuisivat 100 dollaria vuodessa. Kuolleisuus vähenisi 0,14 prosenttia, eli sosiaalitoimen lisärahan edut eivät selity yleisellä rikastumisella.
Sinänsä tulos ei ole yllättävä. On arvioitu, että lääketiede on antanut ihmiskunnalle noin kolmanneksen kaikesta terveyshyödystä ja melkein kaikki se hyöty tulee rokotuksista ja antibiooteista. Muulla lääketieteellä on ollut vain vähän vaikutusta siihen, että ihmiset saavat elää pidempään.
Eniten terveyteen vaikuttaa koulutus.
Köyhyys alkaa tiedon valossa näyttää aivan toisenlaiselta kuin miten olemme tottuneet ajattelemaan. Köyhyys on tauti, joka tarttuu, periytyy ja tappaa. Sen haitat kohdistuvat myös niihin, jotka itse ovat sen välttäneet. Köyhyys liittyy syrjäytymiseen, sairauteen, päihdeongelmiin. Köyhä on syyllistämisen tavallinen kohde.
Rikastuessa ihmisellä on taipumus ruveta pitämään ihmistä oman onnensa seppänä ja että ihmisissä on jotain vikaa, jos he jäävät köyhiksi.
Itsessä vikaa ei tietenkään ole.
Kesäkuumalla on tullut miettineeksi, miten suomalaisista saisi maailman terveimmän kansan. Nyt on helppo ja varma konsti: Neuvotellaan Venäjän kanssa, että palataan vuoden 1324 Pähkinäsaaren rauhan rajaan Viipurin itäpuolelta Pohjanlahteen. Suomen ongelmat näyttävät olevan juuri tämän rajan itäpuolella.
Sairaus ja työllisyysongelmat jäisivät venäläisille. Jäljellä olevat olisivat yksi maailman rikkaimmista ja myös terveimmistä väestöistä.
Geneettisesti jo on todettu, että Suomessa asuu kaksi kansaa ja Pähkinäsaaren rauhan raja jakaa maan väestön niihin, jotka leikkaavat ruohon ja niihin, jotka eivät sitä tee.
Kirjoittaja on yleislääketieteen professori Itä-Suomen yliopistossa.
Ajassa
- Avuton, lue 08.02. 00:01 Heli Viinikainen
- Yhteinen ongelma 07.02. 00:01 Riikka Manner
- Kanavasopimus voimaan 04.02. 00:01 Harri Pursiainen
- Jälkipuinnit 03.02. 00:01 Sari Essayah
- Lähidemokratiaa 01.02. 00:01
- Huoltovarmuutta 31.01. 00:03 Kirsi Pehkonen
- Kolmas asia 28.01. 00:01
- Väärän lipun vieressä 25.01. 00:01 Jussi T. Lappalainen
- Sotaan huumeita vastaan 24.01. 00:01
- Kasvu on hyvinvointia 21.01. 00:01 Pekka Vähäkangas


