Suomi on yksi maailman vahvimmista talouksista. Suomessa on tehty määrätietoista politiikkaa, jolla on pidetty huolta suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja huolehdittu julkisen talouden kestävyydestä. Suomen vahva asema ei kuitenkaan ole saavutettu etu.
On turha kuvitella, että julkinen taloutemme pysyy vahvana itsestään. Tosiasiassa sekä valtio että kunnat velkaantuvat Suomessa nopeaa vauhtia. Ja lähitulevaisuuden ikääntymisen haasteet vain vauhdittavat kehitystä. Kyse on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.
Suomi nousi 1990-luvun laman jälkeen yhdeksi Euroopan vahvimmista talouksista ja hyvinvointiyhteiskunnista päättäväisen ja vastuuntuntoisen politiikan seurauksena ja nopean kansainvälisen talouskasvun vahdittamana. Myös kansainvälisesti menestyvät ja kasvavat yritykset olivat olennaisessa osassa menestystämme.
Vastuuntuntoisesta politiikasta saamme kiittää Ahon-Viinasen ja Lipposen-Niinistön hallituksia. Aika ja päätöksenteko ei ollut helppoa kenellekään, mutta työ kannatti tehdä.
Velka uhkaa kasvaa Hallitus ottaa Suomen velkaantumiskehityksen vakavasti. Hallitusohjelmassa on sovittu toimista, joilla vähennetään valtion velkaantumista vuositasolla 2,5 miljardilla eurolla. Tämän lisäksi on tehty kasvua ja työllisyyttä edistäviä vero- ja menopäätöksiä.
Valtiovarainministeriö arvioi, että valtiontalouden alijäämä olisi edelleen liki kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015. Valtio uhkaa velkaantua tulevina vuosina kuuden-seitsemän miljardin euron vuosittaista vauhtia. Velka lisää tulevaa maksutaakkaa nykyisille nuorille, jotka maksavat palkastaan hyvinvointipalvelut ja kasvavan osan silloisten eläkkeensaajien eläkkeistä.
Hallitus on sitoutunut huolehtimaan talouden kestävyydestä ja velkaantumiskehityksen taittamisesta. Ensi kevättalvella valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä arvioimme, onko tarvetta valtion talouden lisäsopeutukselle ja uusille toimenpiteille kestävyysvajeen paikkaamiseksi rakenteellisilla uudistuksilla.
Nämä toimet ovat vähiten tärkeiden menojen karsimisia, joidenkin verojen korottamista ja rakenteellisia uudistuksia. Rakenteelliset uudistukset ovat ensisijaisia toimia, sillä pitkällä tähtäimellä ne vahvistavat huomattavasti hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa sekä vähentävät painetta veronkorotuksiin ja menosäästöihin.
Uudistuksella kiire Hallitus on käynnistämässä kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on turvata kuntien lähipalvelut tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa.
Purkamalla byrokratiaa voimme varmistaa, että yhä niukemmaksi käyvät varat käytetään hallinnon sijaan palveluiden turvaamiseen. Uudistuksella on kiire, sillä huoltosuhde - siis lasten ja vanhusten osuus suhteessa työikäiseen väestöön - heikkenee tästä vuodesta lukien jopa seuraavat 20 vuotta putkeen.
Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa 1970- ja -80-luvuilla Suomi rakennettiin sen varaan, että jokaista sataa työikäistä kohden oli noin 50 lasta ja seniorikansalaista.
Tällä hetkellä esimerkiksi Siilinjärvellä on noin 64 lasta ja senioria sataa työikäistä veronmaksajaa kohti. Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti. Parinkymmenen vuoden päästä Siilinjärvellä on noin 84 lasta ja senioria sataa työikäistä kohti, mikä on sama tilanne kuin Rautavaaralla tänä päivänä.
Rautavaaralla vastaava huoltosuhde tulee olemaan nykyarvion mukaan 134 lasta ja senioria sataa työikäistä kuntalaista kohti. Vähenevä työssäkävijöiden joukko rahoittaa kaikkien tarvitsemat palvelut.
Työssä kauemmin Tarvitsemme siis vahvemmat harteet kantamaan huolta lapsista ja ikäihmisistä. Kuntauudistuksen ohella toinen välttämätön rakenteellinen uudistus on työurien pidentäminen.
Työuria on kyettävä pidentämään niin alkupäästä, keskeltä kuin lopustakin. Työurien pituus on tärkeä asia, koska jokainen tehty työtunti sekä parantaa kansalaisen omaa eläketurvaa että samalla vahvistaa julkista taloutta. Vajaa työura tarkoittaa vajaata työeläkettä ja vähemmän verotuloja valtion ja kunnan kassaan.
Kysymys ei ole siitä, tarvitaanko toimia eniten esimerkiksi nuorten opintoaikojen vauhdittamiseksi, työkyvyttömyyden torjumiseksi vai eläköitymisiän nostamiseksi. Kaikkia toimia tarvitaan
Suomalaisten palveluiden turvaamisen nimissä meillä ei ole varaa jättää kiveäkään kääntämättä työurien pidentämiseksi. Nuoret nopeammin töihin ja lisää terveitä työvuosia. Erityisen tärkeää on saada vähennettyä työkyvyttömyyden syitä, jotta mahdollisimman moni saisi ja jaksaisi tehdä töitä normaaliin eläkeikään saakka.
Työnteko arvoonsa Kolmas rakenteita koskeva uudistus koskee työn tarjontaa. Hallitus pyrkii luomaan Suomeen edellytyksiä uudelle kasvulle ja uusille työpaikoille. Työlle tarvitaan kuitenkin myös tekijöitä. Siksi myös työvoiman tarjonnan kannustimiin pitää etsiä ratkaisuja. Työnteon ensisijaisuus täytyy saada jälleen kunniaan erityisesti nuorten keskuudessa.
Meidän on onnistuttava näissä rakenteellisissa toimissa, jotta paineita verojen korotuksiin ja menosäästöihin olisi vähemmän. Verotuksen kiristäminen johtaa huonompaan ostovoimaan ja yrityksissä pienempään palkanmaksuvaraan. Pienempi palkanmaksuvara tarkoittaa vähemmän työpaikkoja. Menosäästöt puolestaan koskettavat aina tavalla tai toisella myös meille kaikille tärkeitä julkisia palveluita.
Päättäväisiä toimia Vain päättäväisillä toimilla voimme säilyttää vahvan asemamme ja huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta myös tulevaisuudessa.
Vaikka jotkin toimet ovat varmasti vaikeita, niin meillä on edessämme kiistatonta todistusaineistoa siitä, että ongelmat eivät niitä välttelemällä helpotu. Mitä kauemmin velkaannumme ja jarruttelemme välttämättömiä rakenteellisia muutoksia, sitä kovemmiksi tarvittavat toimenpiteet tulevat ja vähemmiksi vaihtoehtomme tulevaisuudessa kapenevat.
Uskon, että suomalaiset kestävät vaikeatkin päätökset, kun heille avoimesti ja todenmukaisesti kerrotaan, miksi ne on tehtävä: paremman tulevaisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisen vuoksi. Se suomalaisessa kansanluonteessa on erityisen hienoa.
Kirjoittaja on Suomen pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.
