EmediateAd

Siltarumpupolitiikkaa

A A
17.7.2010 0:01

Erkki Ryynänen

Aluepolitiikasta on tehty valtamediassa kirosanaa miessukupolven ajan. Määrätietoinen aivopesu alkaa kantaa satoa. Ainakin nuori toimittajapolvi näkee aluepolitiikan kirot jo asiassa kuin asiassa: kaikissa Uudenmaan ulkopuolisissa julkisissa investoinneissa käryää aluepoliittinen mädännäisyys. Strindbergin kahvilan terassilta katsoen Kehä kolmosen ulkopuolelle heitetyt eurot ovat sitä kuuluisaa siltarumpupolitiikkaa.

Tuoreimpia aluepolitiikan aikaansaannoksia ovat hallituksen energia- ja liikennepoliittiset linjaukset, jos on pääkaupungin mediaa uskominen. Heinähattujen puuhastelua veronmaksajien varoilla, kuuluu yksioikoinen sanoma.

Otetaan tuore esimerkki liikennerahojen jaosta. Kun Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos raportoi joitakin viikkoja sitten väylähankkeiden rahoituskehyksistä ja laski Vanhasen kakkoshallituksen päätyneen lievään painotukseen Uudenmaan ulkopuolisille alueille, saatiin etelän edunvalvontabunkkereissa sätky: selvää siltarumpupolitikointia.

Jopa valtakunnan ykköslehti repi vaatteensa ja leimasi liikenneinvestoinnit aluepolitikoinnin tulokseksi. Suurimpina asiantuntijoina lehti lainasi kahta Uudenmaan rivikansanedustajaa, Jyrki Kasvia (vihr.) ja Leena Harkimoa (kok.). Heidän mielestään ”aluepolitiikka ohjaa liikennehankkeita”. (HS 4.7.)

Esimerkkinä aluepoliittisesta kähminnästä he kummastelevat, kuinka ”näitä liikenneinvestointeja tuppaa riittämään joka vaalipiiriin..”

On se ihan kamalaa: että jokaiseen ihan vaalipiiriin väylärahaa! Kuten Savonlinnan ohitustiehen. Erittäin kyseenalaista, tuhoisaa ympäristölle, neuvoo Kasvi. Häntä ei näytä huolettavan luonnoton tilanne yhdyskunnalle ja ihmisille: valtatie läpi saarille rakennetun kaupungin.

Mitähän kauheaa se Vanhasen kakkoshallitus onkaan lopulta tehnyt. Hesarin mukaan se on painottamassa liikennehankkeita Uudenmaan ulkopuolelle. Se on siltarumpupolitikointia.

Tosiasiassa lievä painotuksen muutos vain hieman oikaisee Vanhasen ykköshallituksen tekemää ylipainotusta Uudenmaan hyväksi. Vuosina 2008-2011 suunnattiin Uudellemaalle 35 prosenttia liikennerahoista. Vuosina 2012-2015 Uudenmaan osuus väylärahoista putoaa 30 prosenttiin. Sekin ylittää Uudenmaan väestöosuuden, 28 prosenttia. Karsimisen varaa olisi vieläkin.

Vanhasen kakkoshallitus, pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) hyvän yhteistyön tuloksena, jää historiaan alueellisesti tasapainoisen Suomen rakentajana. Liikennepolitiikassa se näkyy lukuisten tärkeiden liikennehankkeiden käynnistämisenä.

Monet niistä ovat odottaneet vuoroaan vuosikymmeniä. Tällaisia hankkeita ovat mm. Kallansillat Kuopiossa, viitostien parannustyöt Mikkelin eteläpuolella, nelostien parantaminen Lusin ja Vaajakosken välillä, Savonlinnan ohitustie sekä merkittävät ratatyöt Pohjanmaan radalla ja Savon radalla.

Pääkaupunkiseudulla unohdetaan että, valtakunnan pääteiden ja -ratojen kunnostus on elinehto koko Suomelle. Näiden väylien vaikutuspiirissä tehdään ylivertainen valtaosa Suomen kansantuotteesta, vientituotanto lähes tyystin. Näiden hankkeiden lykkäys on ollut yksi suurimmista laiminlyönneistä taloudessamme.

Ehkä pääväyliin ei olisi vieläkään liiennyt rahaa, elleivät ne ruuhkautuisi juhlapyhien aikaan ja koettelisi etelän väen hermoja. Savonlinna saa taas kiittää tiestään oopperajuhlia.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Savon Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Ajassa

Kommentoi artikkelia