Suomi seuraa muita

A A
6.1.2010 00:01

Pakollisesta veneajokortista on Suomessa puhuttu vuosia. Keskustelu kiihtyy aina, kun vesillä sattuu vahinkoja joko moottori- tai purjeveneen kuljettajan puutteellisten taitojen vuoksi. Toistaiseksi veneilyä on kuitenkin pidetty eräänlaisena jokamiehenoikeutena, jota lainsäätäjä ei ole rohjennut rajoittaa.

Veneajokorttia on meillä pohdittu äskettäin kahdessa työryhmässä. Molemmissa työryhmissä on kuitenkin toistaiseksi tyydytty vertailemaan malleja, joita on käytössä muun muassa muissa Pohjoismaissa.

Pisimmällä on Tanska. Siellä ei ilman ajokorttia saa kuljettaa liukuvia moottoriveneitä, joiden moottorin teho on yli 19 kilowattia eli 25 hevosvoimaa. Norjassa korttipakko tulee voimaan toukokuun alussa ja koskee vähintään kahdeksan metrin mittaisia veneitä, joiden teho on vähintään 25 hevosvoimaa.

Ruotsissa ajokortti tulee voimaan ensi vuonna keväällä. Ajokortti on jaettu kolmeen luokkaan veneen pituuden ja nopeuden mukaan. Jo nykyisellään Ruotsissa noin 85 prosenttia veneilijöistä suorittaa vapaaehtoisen ajokortin.

On arvioitu, että Suomessa vain noin 20 prosenttia veneilijöistä on saanut koulutusta veneilyyn. Suosituimpia ovat saaristo- ja rannikkolaivurikurssit, joita järjestetään muun muassa kansalais- ja työväenopistoissa.

Olisi järkevää, että Suomi seuraisi muita Pohjoismaita ja veneajokortti tehtäisiin pakolliseksi. Yksi tapa olisi vaatia kortti kaikilta niiltä, jotka kuljettavat rekisterissä olevaa venettä. Helpointa olisi siirtyä Tanskan malliin, jossa kokeen ottavat vastaan veneilyseurat.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia