EmediateAd

Turvetta ei korvata helposti

A A
14.9.2009 0:01

Jukka Patrakka

Kööpenhaminan joulukuisessa YK:n ilmastokokouksessa yritetään jarruttaa ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasuja.

Tulevaisuuden energiatuotantoa symboloi tuulivoimala. Ydinvoimalaakin voi joku väittää ilmakehäystävälliseksi. Insinöörit loihtivat autoista entistä pieniruokaisempia ja sähkön kulutuksen vähentämistä hehkutetaan energiansäästölampuilla.

Kasvihuonekaasuja kuitenkin päästetään ilmakehään yhä hurjempaa tahtia. Hiilidioksidia syntyy aina, kun jotakin poltetaan.

Esimerkiksi tuulivoimaloistaan tunnettu Tanska saa energiastaan 90 prosenttia kivihiilivoimaloista. Kiinaan rakennetaan kaksi kivihiililaitosta viikossa. Vuodessa määrä vastaa Suomen kokonaiskäyttöä.

Ilman lämmitystä Suomi on asuinkelvoton maa pääosan vuotta. Suurin osa päästöistä aiheutuu energiateollisuudesta. Kööpenhaminan kokouksessa on työlästä olla mallioppilas.

Kasvihuonekaasuja tuottavaa energiaa käytetään niin kauan, kunnes turvallisempi teknologia saadaan uskottavaksi.

Ulkomailta rahdattavaa kivihiiltä ei tarvitse Savossa polttaa, vaan turvetta. Turpeen jyrsiminen tuo työtä, mutta sen tulevaisuus lämmönlähteenä ei ole varmaa.

Turpeen kilpailukykyä heikentää päästökauppa. Poltto vapauttaa hiiltä maaperästä. Laskelmissa eivät paina hiiltä sitova soiden jälkikäyttö ja metaanintuotannon loppuminen ojitetulla suolla.

Soissa muhii valtava energia. Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kimmo Virtanen toteaa turpeen riittävän nykyisellä käytöllä Etelä- ja Keski-Suomessa jopa 200 vuotta ja Lapissa peräti tuhat vuotta.

EU ei pidä turvetta uusiutuvana energialähteenä, vaan päästöhaitoiltaan se sijoitetaan kivihiilen ja puun väliin.

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistykseen kuuluva Virtanen ei väheksy turpeen uusiutumisvauhtia, koska sen keski-ikä on parituhatta vuotta. Sen sijaan maan uumenista kaivettava kivihiili on noin 300 miljoonan vuoden ikäistä - ja se ei uusiudu.

GTK:ssa lasketaan parhaillaan, kuinka paljon sammalet kykenevät sitomaan hiilidioksidia. Soiden kasvit ovat hiilinieluja. Loppuun kaluttujen turvesoiden kasvua voidaan kiihdyttää nostamalla veden pintaa.

Turpeen fossiilisuutta korostava Luonnonsuojeluliitto vaatii nopeammin uusiutuvan puun polttamista turpeen sijaan.

Sinne tänne kasattujen risukasojen kerääminen on mutkikasta, ellei hakkeeksi tarjota sellupuuta. Nyt puuta riittäisi energiakäyttöön lähinnä Pohjois-Karjalassa.

Kuopiossa vuonna 2012 käyttöön otettava noin 135 miljoonaa euroa maksava voimala pystyy polttamaan aiempaa enemmän puuta, mutta hakkeen palaminen vaatii turvetta tueksi.

Asukkaille lämpöä ja sähköä tahkoavan laitoksen pitää pyöriä ilman häiriöitä. Tuskin Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm riskeeraisi yksin puun saatavuuteen. Kyyti olisi kylmää, jos metsänomistajat eivät jostakin syystä myisikään puuta.

Turvetta on vaikea varastoida puun varapolttoaineeksi eli nurkan takana kummittelee pahamaineinen kivihiili. Sitä mietittiin uusittavan voimalaitoksen pääpolttoaineeksi jossain vaiheessa.

Lähes miljoonan suomalaisen asunto lämpiää turpeella. Kun turve-energiaan on sidottu suuret pääomat, polttoainetta ei ole helppo vaihtaa.

Turve on kotimainen lämmönlähde, jota kannattaa vielä puolustaa. Sen saatavuus täytyy varmistaa. Viime talvena poltettiin varmuusvarastoa kahden sadekesän jälkeen.

Turveteollisuus pitää pullonkaulana ympäristölupamenettelyn hitautta. Poistuvaa suoalaa korvaamaan ja lisäkysynnän kattamiseksi saadaan vain puolet tarpeesta. Varastot hupenevat.

Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnoksessa turpeen uusia ottoalueita vastustivat Pielavesi ja Suonenjoki vesistönsuojeluun vedoten, vaikka kaavoittaja selvitti alueiden soveltuvan tuotantoon.

Kirjoittaja on Savon Sanomien kaupunkitoimittaja

Nimellä

Kommentoi artikkelia