Uhkasakko ei vähennä toimeentulotuen tarvetta

8.3.2010 0:01 Jussi Merikallio

Toimeentulotuen perusosan käsittely olisi siirrettävä Kansaneläkelaitokselle. Näin kuntien sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä niihin asiakkaisiin, jotka tarvitsevat kuntouttavaa tukea. Valtion hallinto ei saa lisätä paineita viimesijaisen tuen kysyntään.

Vaarana on, että työhallinto omilla asiakasvalinnoillaan lisää paineita viimesijaisen tuen käyttöön siirtämällä vaikeimmin työllistettävät asiakkaat kuntien vastuulle. Työhallinnon tehtävä on tukea kaikkia työnhakijoita. Asiakasvalinnat eivät saa johtaa siihen, että vaikeimmin työllistettävät jäävät kuntien palvelujen ja viimesijaisen toimeentulotuen varaan.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on 9. helmikuuta 2010 määrännyt, että Kuopion kaupungin tulee saattaa toimeentulotukihakemusten käsittelyajat toimeentulotukilain mukaisiksi viimeistään 31. toukokuuta 2010.

Aluehallintovirasto on myös määrännyt, että lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten käsittelyssä on päästävä lastensuojelulaissa säädettyihin käsittelyaikoihin viimeistään 30. kesäkuuta 2010 mennessä.

Määräysten noudattamisen tehosteeksi on asetettu toimeentulotukiasiassa 125 000 euron ja lastensuojeluasiassa 245 000 euron sakon uhka. Jos kaupunki ei noudata käsittelyaikojen korjaamista koskevia määräaikoja, aluehallintovirasto voi ryhtyä toimiin asetettujen uhkasakkojen tuomitsemiseksi.

Kaupunki on aluehallintovirastolle antamissaan selvityksissä ilmoittanut ryhtyvänsä korjaamaan käsittelyaikoja. Kaupungin oman arvion mukaan lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten käsittelyyn tarvitaan kuusi uutta sosiaalityöntekijää.

Lisäksi tarvitaan erilaisia toiminnallisia uudelleenjärjestelyjä, jotta lastensuojelulain mukaisiin käsittelyaikoihin päästään. Myös toimeentulotukihakemusten käsittelyn nopeuttaminen edellyttää lisähenkilöstön palkkaamista ja muita etuuskäsittelyn tehostamistoimia.

Rakenteet uusiksi

Uhkasakoilla ei vähennetä ihmisten tarvetta käyttää viimesijaisia palveluja. Tavoitteena tulee olla, että ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet olisivat tasoltaan riittäviä.

Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja tilapäiseksi avuksi. Kun ns. ensisijaisetuuksien tasoa korotetaan, tarve hakea kunnalta toimeentulotukea vähenee. Sosiaaliturvan uudistamista pohtinut Sata-komitea ei tehnyt niitä esityksiä, joilla perusetuuksien rakenteelliset vinoumat korjattaisiin ja toimeentulotuen hakemisen tarve pienenisi.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan toimeentulotuen perusosan käsittely olisi siirrettävä Kelalle.

Lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää tehostamalla perheiden tukea. Lapsiperheiden lisääntyneeseen köyhyyteen on puututtava, ennen kuin ongelmat kasvavat siinä määrin, että tarvitaan viimesijaista lastensuojelua.

Työntekijöitä lisää

Lastensuojelun asiakkaiden määrä kunnissa on kasvanut ja sosiaalityöntekijöillä on paljon asiakkaita. Lisäksi lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvittämistä vaativien asiakkaiden määrä on lisääntynyt.

Työntekijöitä on kasvaneeseen asiakasmäärän nähden liian vähän. Asiakastyön paineita lisää työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja se, ettei kaikissa viroissa ole kelpoisuusvaatimukset täyttäviä työntekijöitä. Sosiaalityöntekijöitä ei myöskään valmistu yliopistoista tarpeeksi ja monissa kunnissa on vaikeuksia saada virkoja edes täytetyksi. Sosiaalityöntekijäkoulutuksen määrä tulisi yliopistoissa lisätä.

Työvoimapula on jatkunut jo vuosia. Lastensuojelutyön laatu edellyttäisi, että työtä tehtäisiin mahdollisimman tehokkaasti työparin kanssa tai moniammatillisissa tiimeissä, jossa on esimerkiksi sosiaaliohjaajia ja perhetyöntekijöitä.

Kunnissa on meneillään monia uudistuksia, joilla pyritään vastaamaan lisääntyneisiin lasten ja nuorten palvelutarpeisiin. Kasvaneisiin lastensuojelun asiakasmääriin vastaaminen on vaikeaa, sillä samaan aikaan kuntien talous on heikentynyt ja moni kunta tekee alijäämäisen budjetin. Kuopion lisäksi vastaavia ongelmia on muissakin kunnissa.

Ehkäisevää lastensuojelua yhteistyössä kehittämällä vähennetään lastensuojelutarvetta, ja näin saadaan lisää voimavaroja lastensuojeluilmoitusten, lastensuojelutarpeen selvityksiin sekä avohuollon kuntouttavaan työhön.

Estetään ennalta

Mitä paremmin arkinen kasvuympäristö edistää ja tukee lapsen ja nuoren kehitystä, sitä vähemmän tarvitaan viimesijaista lastensuojelua. Tämä on keskeinen lastensuojelupoliittinen johtoajatus lastensuojelulaissa sekä kunnissa meneillään olevissa lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehittävissä hankkeissa.

Jokainen kunta ottaa kantaa lakisääteisessä valtuuston hyväksymässä suunnitelmassa siihen, miten lasten ja nuorten hyvinvointityötä sekä lastensuojelua toteutetaan ja kehitetään.

Jo lapsuudessa ja nuoruudessa näkyvien hyvinvointierojen syntyminen täytyy ehkäistä, painopisteen tulee olla ehkäisevässä lastensuojelussa sekä riittävän tehokkaissa avohuollollisissa ja koko perhettä kuntouttavissa tukitoimissa.

Lasten, nuorten ja perheiden tarpeita ja palvelujen toimivuutta arvioidaan kunnissa nyt kokonaisvaltaisemmin, kehitetään yhteistyötä ja pohditaan keinoja tukea lasta ja nuorta jo peruspalveluissa. Tämä on välttämätöntä.

Kirjoittaja on Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja.