EmediateAd

Uuden kasvun eväitä etsitään

A A
30.8.2010 0:00
Kuva: Elina Laukkarinen

Valoa pimeyteen. Kaivosteollisuus on tuomassa taas tuhansille ja tuhansille työtä itäisessä Suomessa.

Viisi itäistä maakuntaa Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Kainuu ovat tiivistäneet viime vuosina yhteistyötään, kun on nähty, että yhteistyö ole keneltäkään pois.

Tehostuneesta yhteisestä edunvalvonnasta huolimatta kehityksen suunta ei vielä olennaisesti kohentunut. Itärajan maakuntien väestö jatkaa vuodesta toiseen vähenemistään, kun maakuntakeskuksetkaan eivät kykene kasvattamaan omaa väestöään yli sen, mitä pienet kunnat samaan aikaan menettävät.

Historiallisesti itäinen Suomi on elänyt metsästä. Kaskeamisesta, tervanpoltosta ja lankkujen sahauksesta edettiin runsas vuosisata sitten kemialliseen metsäteollisuuteen paljolti ulkomailta Norjasta saadun tietotaidon avulla. Mutta aikansa kutakin: viimeiset pari-kolme vuosikymmentä ovat olleet nimenomaan kemiallisessa metsäteollisuudessa jatkuvaa alasajoa.

Vuosi sitten itäiset maakunnat pitivät huippukokoustaan Imatralla, ja päällimmäisenä oli tuolloin huoli Stora Enson Varkauden tehtaitten tulevaisuudesta. Varkauden puolesta vyörytettiin asiantuntijavoimin vankkoja tosiasioita ja Stora Enson suuntaan lähetettiin voimakassanaisia vetoomuksia. Tulokset ovat olleet perin laihat. Kun Stora Enson toimitusjohtaja vieraili viime viikolla maakunnassa, ei kuultu vapauttavaa sanaa, vaan päinvastoin kehotus keksiä puulle muita käyttötapoja kuin paperinvalmistus. Vaikka moottoripyöriä, siinä yksi ehdotus mietintämyssyn alle.

Stora Enson itsepintaisuus Varkauden tehtaitten kysymyksessä kertoo, että kemiallisen metsäteollisuuden varaan ei itäisen Suomen tulevaisuutta voi rakentaa. Maakuntien elinkeinoelämän kehittämisessä katseet on suunnattava nyt niille aloille, joilla ei esiinny vielä maailmanlopun profeettoja.

Pari vuosikymmentä sitten ajateltiin, että tulevaisuutta on vain informaatioteknologialla. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan ryhdyttiin haeskelemaan omaa Nokiaa. Nopeasti nähtiin kuitenkin, että it-alan tuotantolaitoksia ei riitä kaikkialle. Iso osa 1990-lukujen kohutuista menestystarinoita on saanut surullisen lopun, kun tuotanto on viety Kiinaan tai muihin halvan työn maihin.

It-huuman hälvennyttyä on Itä-Suomessakin yllättäen havaittu, miten "vanhassa vara parempi". Alasajettu metalliteollisuus on taas lujassa iskussa hyvien yritysten ja määrätietoisten edistämistoimien ansiosta. Toinen kuolleeksi luultu ala, kaivosteollisuus, on sekin heräämässä henkiin, kun metallien hinnat nousevat maailmanmarkkinoilla. Talvivaara, Pampalo ja pian avautua Polvijärven Kylynlahti lupaavat työtä ja toimeentuloa taas vuosiksi eteenpäin tuhansille ja taas tuhansille.

Uusien työpaikkojen lisäksi itäinen Suomi tarvitsee myös uusia, nuoria ihmisiä. Ilman heitä tulevaisuus jää lyhyeksi.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia