Uutta eloa työelämään

26.8.2010 0:01 Kari Virranta

Maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntaohjelman mukaisesti työvoiman saatavuus tulee heikkenemään lähivuosikymmenten aikana. Tulevaa työvoiman tarjontaa tulee vähentämään pitkään jatkunut nuorten ikäluokkien muuttotappio maakuntamme alueelta.

Myös maakunnan huomattavasti keskimääräisestä alhaisempi työllisyysaste on omiaan vähentämään työvoiman tarjontaa. Maakuntamme työllisyysaste on vain reilut 64 prosenttia ja yksi maamme alhaisimmista. Edes edellisen huippusuhdanteen aikana työllisyysaste ei noussut tätä korkeammalle. Jos työllisyysaste nousisi Pirkanmaan tasolle, olisi työvoimaa tarjolla 7 500 henkilöä enemmän.

Tällä hetkellä työvoiman riittävyys ei ole yritystoimintaa rajoittava tekijä. Yrityksille on tarjolla hyvää, työkykyistä ja osaavaa työvoimaa.

Mutta kun ajatelleen kymmenen vuoden tähtäimellä tilanne saattaa olla toinen. Jotta voimme pärjätä kilpailussa työvoimasta, maakunnan vetovoimaisuutta on kyettävä edelleen parantamaan. Samaten maakunnan ihmisten osaamisentasoa koulutuksen avulla on parannettava.

Me tarvitsemme moniosaajia, jotka pystyvät omaksumaan uusia asioita tilanteiden ja tuotantomenetelmien muuttuessa. Tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat entistä parempaa yleissivistystä, muuntumiskykyä, kielitaitoa, ICT - taitoja ja muuta teknologista osaamista. Entistä useamman ylioppilaan tien työmarkkinoille pitää kulkea ammattikoulujen kautta.

Olemme jatkossa entistä vahvemmin osa maailmantaloutta, globaaleja markkinoita. Tuotteiden kilpailukyky testataan päivittäin globaaleilla markkinoilla. Tuotebrändin, hinnan, laadun tai jonkun muun seikan on oltava sellainen, että asiakas on halukas hankkimaan tuotteitamme ja palvelujamme.

Yritysten osaamisen tason kohottamisessa myös koulutusorganisaatiot joutuvat uusiutumaan ja parantamaan osaamistaan. Meillä toki on hyvä koulutusjärjestelmä. Se tuottaa ammattitaitoista väkeä yrittäjien tarpeisiin.

Erityisesti yhteistyö elinkeinoelämän, ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa on tiivistynyt viime vuosien aikana. Mutta silloin kun tarvitaan huippuosaamista ja yritysten osaamistason kohottamista tavanomaiselta tasolta huipputasolle, saattavat koulutusorganisaatioiden eväät loppua.

Erillisillä kehittämishankkeilla (ESR) olemme pyrkineet vastaamaan näihin tilanteisiin ja luomaan malleja oppilaitoksille tuottaa huippuosaamista ja koulutusta yrityksille. Hankkeilla on saavutettu hyviä tuloksia, mutta rehellisyyden nimessä tulokset olisivat voineet olla parempiakin.

Osaajia ulkomailta

Pohjois-Savossa on satakunta kansainvälistä kauppaa käyvää yritystä. Jotta voimme pärjätä tulevaisuudessa, näiden yritysten lukumäärää on kyettävä lisäämään.

Tähän voidaan päästä kahta tietä: jo toimivien yritysten kansainvälistymistä on tuettava tarpeiden, halukkuuden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Toisaalta meidän on pystyttävä luomaan edellytyksiä uusien kasvuyritysten perustamiselle.

Kansainvälistyminen vaatii meiltä aivan uudenlaista osaamista. Se vaatii kulttuurien tuntemusta, suvaitsevaisuutta, monipuolisempaa kielitaitoa, myyntiosaamista, aivan uudenlaista ennakkoluulotonta ajattelua ja suhtautumista ulkomaalaisiin työntekijöihin.

Luulen, että aito kansainvälistyminen vaatii osaajien maahanmuuttoa. Intialaiset ovat perinteisesti olleet hyviä kauppamiehiä, samaten tietotekniikassa heillä on erinomaista osaamista. Vähätellä ei sovi myöskään venäläisten osaamista, ei edes myyntiosaamista.

Oma ikäluokkani muistaa isovanhempien tarinat "laukkuryssistä" hyvinä myyntimiehinä, ja nimitys ei ollut haukkumasana. Itä-Suomen maahanmuuttopolitiikan pitää keskittyä jatkossa työperäiseen maahanmuuttoon ja erityisesti osaajiin.

Nuoret aikuiset

Pohjois-Savon alue on yksi synkimmistä alueista työtapaturmien suhteen. Perinteisesti maatalous ja rakennusala ovat olleet herkkiä toimialoja työtapaturmille.

Tapaturmien ehkäiseminen on yksi työsuojelun keskeisimpiä tehtäviä. Myös sairauspoissaolojen suhteen maakuntamme sijoittuu heikosti. Meillä jos kenellä on tarve työelämän kehittämishankkeisiin.

Kuluvan vuoden aikana on keskusteltu eläkeiän korottamisesta. Eliniän jatkuessa eläkeiän korottaminen on välttämätöntä. Tällä hetkellä syntyvistä tyttövauvoista joka toinen elää satavuotiaaksi.

On selvää, että eläkeikä nyt syntyville ei voi olla 63 vuotta, ei nyt työelämään tuleviltakaan. Keskustelu työelämän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä on kuitenkin vähintään yhtä tärkeää kuin eläkeiän nostamisesta. Sairauden takia entistä isompi osa nuorista aikuisista uupuu työelämässä, sairastuu ja jää eläkkeelle.

Yksilökohtaisen tragedian ohella nämä eläköitymiset aiheuttavat miljardiluokan kustannukset yhteiskunnalle ja yrityksille. Työnantajathan maksavat tavallaan progressiivista työeläkemaksua kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.

Työelämän laaja-alainen kehittäminen on yksi keino vastata haasteisiin. Kilpailussa osaavasta työvoimasta tulevat pärjäämään vain ne työnantajat, joiden julkikuva on kunnossa.

Erityisen haasteellinen tilanne tulee olemaan PK-yritysten osalta, vaikka työntekijät pitävätkin tutkimusten mukaan pienyrittäjiä suuria yrityksiä parempina työpaikkoina. Kilpailu nuorista sieluista tulee olemaan kovaa.

Työelämän kehittäminen on yksi TEKES:in keinoista parantaa työn tuottavuutta. Työelämähankkeista vastaava teknologiajohtaja Tuomo Alasoini vakuuttaa, että hankkeilla on kyetty vaikuttamaan työelämän laatuun ja tuottavuuteen. Useissa maakunnan johtavissa yrityksissä onkin toteutettu työelämän kehittämishankkeita eri muodoissa.

Maakunnan yritysten on syytä ottaa oma osuutensa TEKES:in työelämänkehittämisavustuksista. Työhyvinvointi on tae yritykselle pärjätä kilpailussa osaavasta työvoimasta.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.