EmediateAd

Väärä hetki

A A
6.3.2010 0:01

Jari Tourunen

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) lakkokenraali Timo Räty kykenee muutamassa päivässä pysäyttämään Suomen vientikaupan tyystin, pakottamaan paperitehtaat ja muut tuotantolaitokset seisokkeihin ja lamaannuttamaan maanteiden tavaraliikenteen sekä bussiliikenteen. Nämä ovat nopeita, lähes välittömiä vaikutuksia. Välilliset vaikutukset ovat paljon suuremmat. Jos satamat ovat kiinni ja maanteiden tavaraliikenne pysähdyksissä, seisahtuu koko Suomi... Kuljetusalan lakko jäi lyhyeksi, mutta satamalakko saattaa jatkua pitkäänkin.

EK:n mukaan ahtaajien lakko pysäyttää 80 prosenttia vientikaupasta. Vientitulojen menetys on noin 110 miljoonaa euroa päivässä. Kun Suomi on käytännössä edelleen lamassa, on perusteltua kysyä AKT:n yhteiskuntavastuun perään.

Talouden elpymisen orastavat merkit ovat jo nähtävissä, vaikka työttömyys luultavasti kasvaa edelleen. Siksi lakkojen ajankohta on poikkeuksellisen hankala. Suomi on vientivetoinen kansantalous ja vienti on edelleen alamaissa. Meidän olisi voitava varmistaa kaikin mahdollisin keinoin jokainen kotiutettavissa oleva euro.

Ajoitusta voi arvostella siitäkin huolimatta, ettei vientikaupalle aiheutuneita vahinkoja voida laskea niin suoraviivaisesti kuin työnantajapuoli yrittää uskotella. Asiakkaita ja tilauksia ei menetetä pysyvästi, vaikka imagovahinkoja Suomelle ja vientiyrityksille tulee takuuvarmasti. Parin päivän lakon tosiasialliset menetykset tasoittuvat nopeasti, mutta pitkittyvän lakon vahinkoja ei enää korjata paikkoheitoilla.

Ahtaajien lakon vaikutukset ovat nähtävissä myös Pohjois-Savossa. Stora Enson Varkauden tehdas pysähtyy alkuviikosta. Savon Sellun aallotuskartonkitehdas Sorsasalossa hiljenee jo viikonloppuna. Liikennöitsijöiden mukaan rahdattavan määrä on alkanut vähentyä.

Varkauden tehtaan paikallisjohtajan Reino Panulan mukaan Stora Enso on menettänyt asiakkaita ja joutunut maksamaan korvauksia toimitusten myöhästymisistä. Savon Sellun toimitusjohtaja Juha Koukka puolestaan muistuttaa, että tyytyväiset asiakkaat pitävät Suomen tehtaat käynnissä. Jos satamalakko pitkittyy, Suomessa ei ole parin viikon kuluttua ainuttakaan käynnissä olevaa paperitehdasta - eikä niillä tietenkään tyytyväisiä asiakkaitakaan.

Rätyä pidetään piinkovana lakkojohtajana, joka miettii ennen lakon aloittamista kaikki vaihtoehdot valmiiksi, myös perääntymistiet. Jos Räty on tehnyt arviointivirheen, työtaistelun pelisääntöihin saattaa olla luvassa muutoksia. Tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä, että Räty on valmis riskeeraamaan nykyiset oikeudet pelkästään ahtaajien muutosturvan takia. Lisäksi SAK:lla ja mahtavimmilla ammattiliitoilla on suuri intressi huolehtia siitä, ettei Räty vie työtaistelua yli sellaisen rajan, jossa yhteiskunnan kärsivällisyys loppuu.

AKT:n edustamien pienten pullonkaula-alojen lakkoilu on lama-ajan yhteiskunnassa niin vakava juttu, että muutkin kuin työnantajat ovat alkaneet vaatia lakia, joka mahdollistaa pakkosovinnon. Tällaiset vaatimukset saavat kiperinä aikoina kannatusta, vaikka ne vierailta tuntuvatkin.

Tehtaiden sulkeminen lakon takia ja ajaksi tarkoittaa vientialoilla palkanmaksun loppumista. On kiinnostavaa seurata, kuinka pitkälle Paperiliiton, Metallityöväenliiton ja Puu- ja erityisalojen liiton solidaarisuus riittää, jos niiden jäsenistöltä viedään ahtaajien lakon takia tilipussi.

Ainakin Paperiliiton Jouko Ahosen ja metallityöväenliiton Riku Aallon ympäripyöreistä kommenteista voi päätellä sen, että raja se saattaa olla solidaarisuudellakin.

Kuljetusalan sopimuksella Räty saavutti laihan tuloksen, eikä ahtaajienkaan työtaistelussa ole kysymys isoista palkankorotuksista, vaan irtisanomistilanteeseen liittyvästä muutosturvasta. Ahtaajille muutosturva on iso asia, mutta ei se voi olla AKT:lle niin tärkeä, että sen takia kannattaa laittaa kaikki likoon.

Kuljetusalan neuvotteluissa Räty ei ollut valmis katsomaan viimeistä korttia. Miksi hän tekisi niin nyt?

Päätoimittajalta

Kommentoi artikkelia