Yrityskylä Kuopioon

Kuva: Markku Ropo

Metallialan osaajia tarvitaan tulevaisuudessa.

Kuva: Savon Sanomat

Vuoden 2010 kevään yhteishaun tulokset saapuivat 16.6. Valtakunnallisesti hakijoita oli noin 100 000, joista peruskoulunsa päättäneitä hieman yli 60 000. Peruskoulunsa päättäneistä nuorista karkeasti puolet haki ammatilliseen koulutukseen ja puolet lukioon. Lisäksi 2,4 prosenttia jätti kokonaan hakematta. Tästä joukosta moni kuitenkin siirtyy perusopetuksen lisäopetukseen tai ammattistarttiin.

Hakijamäärillä mitattuna kaikkein suosituin ala oli sosiaali- ja terveysala. Seuraavina listalta löytyvät mm. ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, liiketalous ja kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala. Pelkästään hakijamäärällisesti mitattuna tulokset vaikuttavat halutunlaisilta. Tarvitsemmehan tulevaisuudessa runsaasti nimenomaan sosiaali- ja terveysalan sekä palvelualan ammattilaisia.

Tämän kevään yhteishausta on tehtävissä joitakin selkeitä huomioita. Kone-, metalli- ja energiatekniikan hakijamäärät ovat romahtaneet erityisesti vuoteen 2008 verrattuna. Tilasto on samansuuntainen niin Pohjois-Savossa kuin koko Suomessakin. Arkkitehtuuri ja rakentaminen ovat kokeneet saman ongelman. Alan vetovoima väheni dramaattisesti viime kevääseen verrattuna.

Vetovoimaisimpien alojen joukosta löytyvät muun muassa kauneudenhoitoala sekä viestintä- ja informaatiotieteet. Esimerkiksi Pohjois-Savossa yhtä kauneudenhoitoalan opiskelupaikkaa haki kuusi henkilöä ja valtakunnallisestikin luku oli lähes neljä.

Koko maan koulutustarpeita ennakoiva valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012 linjaa muun muassa kauneudenhoitoalan sekä viestintä- ja informaatiotieteet aloiksi, joilla on aloittajia tarpeeseen nähden edelleen liikaa. Vastaavasti kone,- metalli- ja energiatekniikka löytyy listalta alana, jolla aloittajia on tarpeeseen nähden liian vähän. Todellinen tarve ja alojen vetovoima ovat siis pahasti ristiriidassa.

Motivaatio kovilla

Uskoakseni ongelmana ei ole se, etteikö maastamme löytyisi riittävästi esimerkiksi kone- ja metallialasta kiinnostuneita nuoria. Todistavathan sen jo vaikkapa vuoden 2008 tilastot, joissa alan hakijamäärä kevääseen 2010 verrattuna oli esimerkiksi Pohjois-Savossa yli kaksinkertainen. Ongelmana on enemmänkin se, minkälaisin pohjatiedoin ratkaisut tehdään.

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) keväällä 2010 teettämä Nuoret ja ammatinvalinta 2010 -tutkimus kertoo, että nuoria eniten huolestuttavia asioita työelämässä ovat työn saaminen ja työttömyys. Jos tätä tulosta tarkastellaan viime aikojen kone- ja metalliteollisuuden ongelmia käsitelleiden uutisointien valossa, auttaa se ehkä ymmärtämään nuorten ratkaisuja. Vaikka nuorelle kerrottaisiin, että 2-3 vuoden kuluttua työtilanne on aivan toinen, ei se välttämättä muuta omaa työllistymistään pohtivan nuoren näkemystä.

Jos kotona tai lähipiirissä on omakohtaisesti koettu työttömyyttä tai lomautuksia, voi sekin helposti ohjata nuorta pois tietyiltä aloilta.

Eri alojen epätasaiset hakijamäärät tuovat mukanaan ongelmia. Suuri joukko nuoria päätyy aloille, jotka eivät ole olleet heidän ensisijaisia hakutoiveitaan. Tällä on suora vaikutus nuoren opiskelumotivaatioon. Huono motivaatio johtaa valitettavan usein siihen, että opintoja ei saada päätökseen. Ongelma on tuntunut koettelevan erityisen voimakkaasti nuoria miehiä, joista merkittävä osa on jäänyt ilman minkäänlaista ammatillista tutkintoa.

Uudenlaista oppia

Varhaisten ja omakohtaisten työelämäkontaktien merkitystä nuoren onnistuneen ammatinvalinnan kannalta on alettu aiheellisesti korostaa viime vuosina. Monen nuoren kokemus työelämästä jää peruskoulussa melko heikoksi, eikä se useinkaan palvele aidosti ammatinvalintaa.

Työelämän pelisääntöihin ja eri aloihin tutustuminen olisi hyvä aloittaa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suomessa on perinteisesti lähdetty kertomaan työelämäviestejä vasta yläkoulussa, koska viestien laatiminen alakouluikäisten maailmaan sopivaksi on ollut vaikeaa.

TAT ja Nuori Yrittäjyys ry (NY) yhteistyössä avasivat huhtikuussa alakoulun 5.-6.-luokkalaisille suunnatun uuden oppimisympäristön, Yrityskylän. Se sijaitsee Tekniikan museossa Helsingissä. Käytännössä Yrityskylä on 400 neliömetrin pienoisyhteiskunta, jonka sisällä oppilailla on mahdollisuus harjoitella kansalaisina ja kuluttajina toimimista.

Ennen Yrityskylään saapumista oppilaat käyvät opettajan johdolla läpi kymmenen tunnin opintokokonaisuuden, jossa perehdytään keskeisiin aihepiireihin. Lisäksi valitaan jo etukäteen ammatit, joissa varsinaisena Yrityskylä-päivänä toimitaan. Työhakemukset tehdään opettajalle, joka tekee myös työhaastattelut.

Kokemukset Yrityskylästä kuluneen kevään osalta ovat hyvin rohkaisevia. Palaute on ollut erittäin positiivista niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Yrityskylä Kuopioon

Yrityskylän konsepti on suunniteltu siten, että se on helposti liikuteltavissa. Kevään aikana ilmoitettiin, että seuraavan lukuvuoden kuluessa Yrityskylä siirretään vähäksi aikaa Helsingin ulkopuolelle. Kiinnostusta oli useilla suurimmista kaupungeistamme, mutta tällä kertaa voiton nappasi Kuopio.

Joukko kuopiolaisten Kalevalan ja Puijonsarven koulun oppilaita kävi jo keväällä viettämässä Yrityskylä-päivän Helsingissä. Tammi-helmikuussa 2011 tämä mahdollisuus on tarkoitus tarjota reilulle tuhannelle Kuopion ja sen lähikuntien oppilaalle.

Projekti toteutetaan yhteistyössä Kuopion kaupungin ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Yrityskylän saapuminen on Kuopiolle sekä imagollisesti että oppisisällöllisesti positiivinen asia, joka tulee varmasti herättämään valtakunnallista kiinnostusta. Yrityksille tarjoutuu mahdollisuus tavoittaa tulevaisuuden työntekijöitä, jotka tekevät omia koulutus- ja uravalintojaan lähivuosina. Toivottavasti Yrityskylästä saadaan tulevaisuudessa pysyvä ja valtakunnallinen oppimisympäristö.

Kirjoittaja on Taloudellisen tiedotustoimiston Itä-Suomen alueyhteyshenkilö.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious