Yritysvero alas!

14.1.2010 0:01 Matti Niiranen

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus tekee merkittäviä talous- ja veropoliittisia ratkaisuja ennen Suomen keskustan kesäkuun puoluekokousta ja ennen mahdollista pääministerin vaihdosta. Nykyhallitus ei ole läheskään niin kovassa paineessa kuin Esko Ahon hallitus ja erityisesti sen valtiovarainministeri Iiro Viinanen vuosina 1991-93.

Ahon hallitus käänsi talouden nousuun vuoden 1993 radikaalilla verouudistuksella, jolla yhteisöverokanta pudotettiin lähes 50 prosentista puoleen. Samalla laajennettiin veropohjaa niin, että yritysten kannatti jatkossa maksaa veroja eikä pyrkiä niitä välttämään.

Verouudistus vauhditti talouden nousua niin, että yhteisöveron tuotto lähes kahdeksankertaistui 1990-luvun aikana. Alimmillaan verotuotto oli euroissa mitattuna alle miljardi euroa vuonna 1992. Vuonna 2000 yhteisövero tuotti jo noin 7,4 miljardia euroa. Tietenkin tulokseen vaikutti myös parantunut yritystoiminnan kannattavuus, jota ei kuitenkaan välttämättä olisi tapahtunut, ellei verouudistusta olisi tehty.

Mitä Vanhasen hallituksen pitää tehdä? Hallitus valmistelee vuoden 2011 budjetin peruslinjaukset kevätkaudella. Elokuun budjettiriihessä ja sen jälkeisessä eduskuntakäsittelyssä ei enää tehdä suuria linjapäätöksiä, ellei taloudessa tapahdu kerta kaikkiaan rajua muutosta, jota tänä vuonna ei ole näköpiirissä.

Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2008 verotuksen kehittämistyöryhmän, jota johtaa alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Työryhmän alkuperäinen aikataulu ulottui kuluvan vuoden loppuun, mutta nyt ryhmän linjausten valmistumista on aikaistettu toukokuuhun. Tämä antaa hallitukselle mahdollisuuden tehdä päätöksiä ennen juhannusta, jolloin eduskunta jää syyskuuhun saakka ulottuvalle kesälomalle.

Parin vuosikymmenen takaisten kokemusten opettamana nykyhallitus tietää, että talous ja työllisyys paranevat vain siten, että yritystoiminta virkoaa ja tarjoaa uusia työpaikkoja. Tämä myönteinen kehitys saadaan liikkeelle laskemalla yhteisöveroa 26 prosentista lähemmäksi EU:n keskiarvoa, joka on 23 prosentin tuntumassa.

Nyt tarvittava verouudistus ei ole läheskään niin raju kuin 1990-luvulla, mutta se on selkeä viesti siitä, että hallitus haluaa käynnistää nousun kannustamalla yrityksiä työllistämään.

Mistä lisää verotuloja?

Yhteisöveron tuotto putosi jyrkästi vuonna 2009, koska yritysten tulokset heikkenivät rajusti. Tästä voisi nopeasti ajateltuna tehdä sen johtopäätöksen, että veroprosentin laskeminen vähentäisi edelleen veron tuottoa. Tämä on kuitenkin väärä käsitys silloin, kun puhutaan verosta, jonka yritykset maksavat tuloksestaan.

Yritysveron laskeminen vauhdittaa investointeja ja kannustaa yrityksiä työllistämään sekä parantaa niiden kannattavuutta. Yritysten tulokset paranevat, jolloin myös niiden maksamien yhteisöverojen tuotto julkiselle sektorille kääntyy tulevaisuudessa taas kasvuun.

Kun yhteisöveroa alennetaan, on hallituksen kuitenkin huolehdittava siitä, että julkisen sektorin tulopohja pitää vuonna 2011, johon mennessä yhteisöverojen tuotto ei ehdi vielä kasvaa merkittävästi.

Hetemäen työryhmä tuleekin esittämään yhteisöveron laskemisen ohella muun muassa pääomaveron nostamista nykyisestä 28 prosentista.

Pääomaverotuksen muuttaminen progressiiviseksi ei sen sijaan toteudu ainakaan tämän hallituksen aikana. Progressiivisuudessa mentäisiin rajusti vastavirtaan kansainväliseen kehityksen nähden.

Pääomaverotusta ei voi nostaa paljon, koska se johtaisi nopeasti yhä kireämpään verotukseen, koska pääomaveroon ei tehdä inflaatiotarkistuksia. Varallisuusveron palauttaminen taas aiheuttaisi nopeasti kaaoksen, jossa valtio saisi pienellä tulokertymällä valtavan tappion, kuten Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila on osoittanut.

Hetemäen työryhmältä tulee ehdotuksia myös muista veronkorotuksista, jotka koskevat esimerkiksi välillisiä veroja ja kiinteistöverotusta. Myös verotukien karsinnasta on odotettavissa ehdotuksia.

Verovaalit 2011

Toivottavasti Vanhasen hallitus rohkenee tehdä jo vuoden 2011 budjetissa veroratkaisuja, jotka panevat vauhtia hyytyneeseen talouteen. Huhtikuun 2011 eduskuntavaaleista tulee verovaalit, mutta hallituksella on tilaisuus ottaa aloite vaalikeskusteluun toteuttamalla uudistuksia jo ennen vaaleja.

Verotuksen oikeudenmukaisuus nousee varmasti vaalikeskustelussa näkyvästi esille. Viime vuoden lopulla paljastui verottajan uusi tulkinta varallisuusarvoista perintö- ja lahjaverotuksessa. Verottaja perustelee uutta tulkintaa verovelvollisten tasapuolisella kohtelulla.

Tasapuolisuus on tietenkin oikea tavoite, mutta jos verotus kiristyy joissakin tapauksissa jopa 30 prosenttia, ei tällainen ratkaisu voi olla enää viranomaisen harkintavallan varassa, vaan edellyttää uutta lainsäädäntöä.

Tämä kysymys pudottaa monta nykyistä kansanedustajaa, jos eduskunta ei ryhdistäydy täsmentämään lakia niin, ettei viranomaisen päätös voi merkittävästi muuttaa verovelvollisen asemaa yhdellä kynän pyöräytyksellä.

Vaikuttaa siltä, että perintö- ja lahjaverotuksen ongelmat eivät poistu ennen kuin koko vero lopetetaan. Erityisesti yritysten - mukaan lukien maa- ja metsätalousyritykset - osalta perintö- ja lahjavero on kohtuuton, koska jokainen sukupolvi joutuu lunastamaan yrityksen uudestaan.

Tämä ei edistä työllisyyttä.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.