Oi tätä täysikäisyyden ihanuutta! Meillä 18-vuotiailla on valtavasti
oikeuksia, kuten oikeus hankkia ajokortti, passi ja mietoja alkoholijuomia.
Voimme mennä naimisiin, armeijaan ja jopa äänestää. Aikuisuus suorastaan
huokuu meistä, tuon tärkeän virstapylvään saavuttaneista nuorista.
Pakko kehuskella, että olen päässyt sisälle baariin ja ajanut monet kerrat
yksin autolla. Onhan tämä täysikäisyys tuonut jonkin asteen vapautumisen
tunteen, mutta täytyy kuitenkin tuottaa pettymys niille, jotka laskevat
minuutteja aikuisuuden alkamiseen. Ei se nyt niin ihmeellistä ole oikeasti
ollut! Pyörällä ajamisen oppiminenkin tuntui hetken mahtavalta, mutta
viikon ajeltuaan siinä ei olekaan enää mitään ihmeellistä. Aikuisena kerkeää
olla suurimman osan elämästään, joten miksi vanhenemista pitää niin kovasti
odottaa?
Uudet oikeudet tietenkin kiehtovat, mutta velvollisuudet taas eivät tunnu
huolestuttavan ketään. Joudumme kuitenkin vastaamaan itsestämme, ihan itse.
Vanhempamme eivät enää ole velvollisia korvaamaan tekemiämme virheitä. He
eivät myöskään suorita asepalvelusta poikiensa puolesta.
Itse lukion loppusuoralla olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä
enemmän pitää tehdä vaikeita päätöksiä. Pitää päättää, mitä aineita
kirjoittaa, ja miten paljon viitsii motivoitua tuohon suureen koitokseen.
Meille on annettu kuukausi luku"lomaa", jonka aikana pitäisi takoa päähänsä
kolmen vuoden opit uudestaan, jollei sitten satu omistamaan loistavaa
muistia. Tässä iässä se on kuitenkin jo lähes mahdottomuus.
Samaan aikaan alkavat haut jatkokoulutuksiin. Pitäisi tietää, miten
loppuelämänsä haluaa kuluttaa, ja valita opiskelupaikan lisäksi myös
kaupunki, asunto ja vessaharjan väri. Puhumattakaan siitä, että kouluun
pitäisi tulla hyväksytyksi 500 hakijan joukosta.
Suurella osalla nuorista tämä koitos on ollut edessä jo kolme vuotta
aikaisemmin. En käsitä, kuinka niin suuria päätöksiä voi tehdä niin nuorena.
Olen kuitenkin jo vanha viisas aikuinen, enkä vieläkään kovin varma
tulevasta. Onneksi kenenkään meistä ei tarvitse olla ennustajia. Varmasti
sitten vähän aikuisempana on aikaa miettiä omia valintojaan tarkemmin.
Nautitaan nuoruudesta kun vielä voidaan!
Johanna Huotari
